Digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita

"Alan työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää, jotta voidaan kohdentaa koulutuspaikkatarjontaa alan tarpeita vastaavasti. Minkään yhden tietyn tutkinnon suorittaneiden määrien korottaminen ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia koulutustaustoja", sanoo työministeri Timo Harakka.

Työministeri Timo Harakka. (Kuva: Laura Kotila, VNK)

Mikä merkitys ICT-alan työpaikoilla on Suomen kansantaloudelle?

ICT:n rooli Suomen kansantaloudessa on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Huipussaan ja näkyvimmillään ICT alana oli Nokian kukoistuskautena ja nousi Suomen keskeisimmäksi ja seuratuimmaksi toimialaksi ohi mm. murroksessa olleen metsäteollisuuden. Nykyisinkin se on yksi keskeisimmistä aloista kansantaloudessa, jos katsotaan virallisen toimialaluokituksen mukaisesti metalliteollisuutta ja sen sisällä sähkö- ja elektroniikkateollisuutta. Se on ollut viime vuodet kansantalouden nousija kemian alan ohella.

Läpileikkaavuutensa vuoksi ICT:n rooli näkyy toimialatarkastelussa myös laajemmin teollisuudessa ja palveluissa. Mm. teollisuus on vahvasti digitalisoitunut ja automatisoitunut, nykyisin jo robotisoitunut. Palvelualoilla ja kaupassa murros näkyy myös vahvana, mutta osaltaan digitalisaation yhä laajemmin mahdollistamat globaalit markkinat aiheuttavat menetyksiä Suomen kansantaloudelle. Mm. kaupan alalla verkkokaupan yleistyminen on suosinut suuria globaaleja toimijoita, kun kotimaiset kaupat ja palveluntarjoajat eivät valitettavasti ole olleet riittävän ketteriä pysyäkseen muutoksen eturintamassa markkinaosuuksia jaettaessa. Toki myös esim. alustataloutta on paikallistunut Suomeenkin.

Vientivetoisuutensa vuoksi ICT-painotteiset alat Suomessa ovat kansantaloudellisesti merkittäviä, mutta niillä on iso rooli myös työllistäjänä teollisuuteen suoraan kytkeytyvien palvelujen kautta. Alan nopeat muutokset aiheuttavat kuitenkin vaateita uuden teknologian käyttöönotolle ja omaksumiselle, mikä johtaa ajoittain katkoksiin tuote- ja palvelumarkkinoilla, mutta myös työmarkkinoilla.

Miten työmarkkinat ovat jo muuttuneet ja muuttumassa digitalisaation (=teknologinen kehitys, sähköistyvät palvelut) murroksessa?

Digitalisaatio vaikuttaa läpileikkaavana työmarkkinoilla. Se muovaa ja muuntaa toimialoja, osa markkinoista kuolee. Yhtä lailla uutta syntyy, mikä usein unohtuu tai jää näkymättömäksi julkisessa keskustelussa. Toimialojen sisällä ja eri ammateissa digitalisaation osuus vaihtelee merkittävästi, mutta se koskettaa nykyisin käytännössä kaikkia tehtäviä jollain tapaa. Jatkossa digitalisaatio yleistyy yhä enemmän ja erityisesti palveluala sähköistyy. Osaltaan se kuitenkin antaa enemmän tilaa henkilökohtaiselle palvelulle, jonka tarve ei katoa teknologian myötä. Myös teollisuuden digitaaliset, laajasti kytkeytyneet ratkaisut ovat jo arkea ja monilla toimialoilla esim. AI:n rooli alkaa olla jo vahva.

Digitalisaation ohella keskeisiä ajureita muutoksessa ovat myös muut megatrendit kuten globalisaatio, demografiset muutokset ja ilmastonmuutos. Ennakointi, adaptoituminen, mutta yhtälailla myös suunnannäyttäjyys, korostuvat tässä muutoksessa - ja vastuu näissä kuuluu yhtä lailla yhteiskunnalle, työntekijöille kuin työnantajillekin.

Millä keinoilla turvataan ICT-osaajien riittävyys?

Alan työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää, jotta voidaan kohdentaa koulutuspaikkatarjontaa alan tarpeita vastaavasti. ICT-alan työ on paljon muutakin kuin ohjelmointia ja alalla tarvitaan muutakin kuin tietoteknistä osaamista, esim. tuotekehittelyä, luovien alojen osaamista, markkinointia. Minkään yhden tietyn tutkinnon suorittaneiden määrien korottaminen ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia koulutustaustoja.

Yhteistyö alan yritysten ja koulutuksen tarjoajien välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta alan tarpeet tulevat huomioiduiksi. Tarpeen mukaan on houkuteltava myös ulkomaisia osaajia alan tehtäviin. Alasta kiinnostuneille, sekä nuorille opiskelupaikkaa pohtiville että jo työelämässä oleville aikuisille, on tarjottava ohjausta ja esikuvia. Koska naiset ovat tähän asti olleet alalla aliedustettuina, tulee ohjauspalveluja erityisesti tarjota naisille, jotta myös heidän osaamisesta ja näkökulmansa saataisiin paremmin käyttöön.

 

Tämä aihe liittyy