Digitalisaatio on ratkaisu ilmastokysymykseen

ICT-ilmastostrategiaa on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön johdolla viime marraskuusta asti. Suomi on edelläkävijä digipolitiikassa, eikä siis yllätä, että olemme sitä myös toimialan ilmastostrategian laadinnassa. Saksassa ja Ranskassa tarve ilmastovaikutusten selvittämiseksi on nostettu esiin, mutta siellä ollaan edelleen keskustelun tasolla.

Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys alan aiheuttamista kansallisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä niitä koskevista tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi strategiassa halutaan luoda näkemys tieto- ja viestintäteknologiasektorin roolista kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkasteltava ajanjakso on vuoteen 2035. Strategian väliraportti julkaistaan kesäkuussa, ja sen johtopäätösten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotuksia ensi syksynä.

Ongelmallista strategian laadinnassa on vertailukelpoisten ja riittävän tuoreiden tilastojen ja lukujen löytäminen. Vaarana erillisen ilmastostrategian laadinnassa on ollut se, että metsä hämärtyy puilta. Keskitytään asioihin, joita on kiinnostava tietää, mutta joilla ei lopulta ole merkitystä ilmastomuutoksen tehokkaan torjunnan kannalta.

Keskeinen kysymys on, miten alan kuluttama energia tuotetaan: kulutetaanko fossiilista vai päästötöntä sähköä. Suomessa kulutettu sähkö on verrattain hiilivapaata. Suomen omasta sähköntuotannosta uusiutuvien osuus on 35 % ja ydinvoiman 27 %. Tuontisähköstä suurin osa tulee Ruotsista.

Tiedonsiirto lisääntyy – energiatehokkuus paranee

Teknologia kehittyy valtaa vauhtia, ja esimerkiksi tietoliikenneverkkojen energiatehokkuus on parantunut viime vuosina merkittävästi. Mobiilidatan käyttö on vuosien 2014 ja 2018 välisenä aikana kuusinkertaistunut. Samaan aikaan datan ominaissähkönkulutus on vähentynyt 80 %.

Viidennen sukupolven mobiiliverkot lisäävät entisestään tiedonsiirron nopeutta ja ovat avain yhä parempiin digitaalisiin palveluihin. Uusien innovaatioiden syntymiseksi on tärkeää, että Suomessa on digitaalisuuteen kannustava ilmapiiri ja teknisesti korkealaatuinen digi-infra. Kuulumme edelläkävijöihin: Suomi on Euroopan ensimmäisten maiden joukossa, joissa on jo avattu kaupallisia 5G-verkkoja.

Elvytysinvestoinnit ilmastomyönteisiin ratkaisuihin

Kun digitalisaatio edistyy, on väistämätöntä, että tulevaisuudessa ICT-ala kuluttaa yhä enemmän sähköä. Alan kehityksen kannalta ei ole realistista tavoitella energiankulutuksen laskua. Sen sijaan on keskityttävä totuudenmukaisen tilannekuvan arvioimiseen ja energiankulutuksen kasvun hillitsemiseen. Tätä hidastaa vanhan teknologian säilyminen uusien innovaatioiden rinnalla.

Siirtyminen entistä energiatehokkaampiin ratkaisuihin vaatii investointeja. Koronakriisin jälkihoitoon suunnitellussa elvytyspaketissa on järkevää suunnata investointeja niin, että ne auttavat myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Yhteistä tiedonkeruuta tarvitaan

Jotta ICT-ilmastokysymyksestä voi saada kokonaiskäsityksen, tarvitaan monipuolista dataa, ja tähän taas EU:ssa yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Tavoite edellyttää yhteismitallisia lukuja, joita verrata keskenään. Globaalien arvioiden sijaan EU:n digitalisaation kärkimaiden (Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Viro) keskinäinen vertailu ja benchmarking olisi mielekästä.

Ongelma on globaali, mutta ratkaisut kansallisia. Ilman pitävää tilannekuvaa ei järkeviä ratkaisuja voida esittää.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa