Hankintalaki – hankkeet pilkottava pienempiin kokonaisuuksiin

Julkiset hankinnat on tehtävä kansallisen hankintalain ja EU:n hankintadirektiivin mukaisesti. Julkisten hankintojen arvo Suomessa on vuosittain noin 30 miljardia euroa. ICT-hankintojen osuus on tästä noin miljardi.

Vuonna 2017 voimaan tulleella hankintalakiuudistuksella pyrittiin yksinkertaistamaan ja joustavoittamaan sääntelyä. Uudistuksen myötä tuotteiden ja palveluiden ympäristöominaisuuksia ja sosiaalisia kriteereitä sekä innovatiivisuutta on mahdollista painottaa yhä enemmän. Myös sääntelyn valvontaa on tehostettu.

Laatu ja kierrätettävyys halpuuttamisen edelle

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelma sisältää hyviä tavoitteita hankintalain kehittämiseksi. ”Hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin nostetaan. Hankintalakia tullaan muuttamaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.” Hankintalakia kehitetään myös siten, että pelkkää hankintahintaa käytetään kriteerinä vain rajatusti.

Hankinnoilla pyritään vahvistamaan nykyistä ponnekkaammin paitsi teknologista, myös laajemmin kestävää kehitystä ja innovatiivisuutta. Innovatiivisten hankintojen määrä julkisista hankinnoista lisätään kymmeneen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Julkisten hankintayksiköiden osaamista lisätään tutuilla toimilla: koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen avulla.

Suuret hankkeet pienemmiksi kokonaisuuksiksi

FiCom on myös omissa tavoitteissaan korostanut erityisesti hankintaosaamisen kehittämistä sekä ympäristövastuun merkitystä. Esimerkiksi ict-laitehankinnoissa mietitään edelleen liian vähän tuotteiden kierrätettävyyttä ja koko elinkaaren taloudellisuutta.

Hankintalakiin tulee myös kirjata nykyistä tiukemmin velvoite siitä, että hankkeet pitää pilkkoa pienempiin osiin aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Hankintojen pilkkominen parantaa eri kokoisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.

Kolme suurinta valtiolle ict-palveluja toimittanutta yritystä vuonna 2018 olivat Tieto Finland, CGI Suomi sekä Tieto Finlandin ja valtion yhteisomistama Tietokarhu. Tieto Finland toimitti lähes kymmenen prosenttia kaikista valtion ict-hankinnoista, ja sen osuus on viime vuosina kasvanut.

Valtion hankinnoissa sen oma tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on kuitenkin kaikkein merkittävin ict-palvelujen tuottaja. Kaikki sen tuottamat palvelut voitaisiin nekin vaihtoehtoisesti ostaa kilpailluilta markkinoilta.

Hankintalain tavoite on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja myös parantaa yritysten kilpailukykyä. Kannatettavista tavoitteista vallitsee yksimielisyys, mutta niiden toimeenpano uuvahtaa.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa