ICT-toimialan ympäristövaikutukset

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2017

Tilastokeskuksen tuottamien ennakkotietojen mukaan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät Suomessa vuonna 2017 noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli yhteensä 55,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.  Energiasektorin osuus näistä oli 74 prosenttia, teollisuusprosessien 11 prosenttia, maatalouden 12 prosenttia ja jätteiden käsittelyn osuus kolme prosenttia. Eniten päästöjen laskuun vaikutti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen väheneminen ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden kasvu. (Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut)

Elektroniikkateollisuuden sekä televiestinnän osuus kasvihuonepäästöistä 0,04 prosenttia

Kasvihuonekaasut-tilasto ei jaottele päästöjä toimialoittain, ainoastaan sektoreittain. Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto sen sijaan jaottelee kasvihuonekaasupäästöt myös toimiloittain. Suomalaisten aiheuttamiin päästöihin lasketaan tässä tilastossa mukaan myös suomalaisten aiheuttamat päästöt ulkomailla eli tilastossa ovat muun muassa lento- ja vesiliikenteen päästöt.

Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin kasvihuonepäästöt olivat kokonaisuudessaan 62 727 455 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Energiahuollon osuus päästöistä on suurin, 27,5 prosenttia. Kuljetus- ja varastointitoimialan osuus on noin 16 prosenttia ja maa-, metsä- ja kalatalouden lähes 13 prosenttia. Kotitalouksien osuus on neljänneksi suurin, noin 11 prosenttia.

Elektroniikkateollisuuden osuus on vain 0,04 prosenttia, kuten myös televiestinnän. Tietojenkäsittelypalvelun, joka sisältää myös palvelinkeskusvuokrauksen, osuus on 0,003 prosenttia.  Toimialoittaisessa vertailussa ICT-alan muodostamat kasvihuonekaasupäästöt ovat siis melko vähäiset. (Tilastokeskus, Ilmapäästöt toimialoittain)

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2016

  osuus kasvihuonekaasupäästöistä
Kotitaloudet 11,2255
A Maa-, metsä- ja kalatalous 12,9801
B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6740
10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0,3879
13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 0,0247
16_18 Metsäteollisuus, painaminen 4,9763
19_22 Kemianteollisuus 6,2720
23 Rakennusaineteollisuus 2,3570
24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 5,9447
26 Elektroniikkateollisuus 0,0431
27 Sähkölaitteiden valmistus 0,0004
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 0,0224
29_30 Kulkuneuvojen valmistus 0,0300
31_32 Muu valmistus ml. huonekalut 0,0041
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 0,0013
D_E Energia-, vesi- ja jätehuolto 17,3318
F Rakentaminen 2,3137
G Kauppa 1,0203
H Kuljetus ja varastointi 16,4340
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,3975
58_60 Kustannustoiminta ja audiovisuaalinen toiminta 0,0082
61 Televiestintä 0,0358
62_63 Tietojenkäsittelypalvelu 0,0028
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,3685
L Kiinteistöalan toiminta 0,1403
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 0,9193
O_Q Julkinen hallinto; koulutus; terveys- ja sosiaalipalvelut 1,2894

Kotitaloudet suurin sähkön kuluttaja Suomessa

Tilastokeskuksen Energiatilinpito 2016 -tilaston mukaan kotitaloudet käyttivät lähes neljäsosan koko Suomessa käytetystä sähköstä. Loput kolme neljäsosaa jakaantui teollisuuden, palvelujen ja julkisen hallinnon eri toimintojen välillä.

Eri toimialoista sähkön kulutus oli suurinta metsäteollisuudessa, noin 21 prosenttia. Kemianteollisuus käytti noin kahdeksan prosenttia Suomen sähköstä. Suunnilleen seitsemän prosentin osuudessa olivat metallien jalostus sekä energia-, vesi- ja jätehuolto. Kaupan osuus oli noin neljä prosenttia ja kuljetus ja varastointi -toimialan kolme prosenttia. Maa-, metsä- ja kalatalous, elintarviketeollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä kiinteistöala käyttivät kaikki noin kaksi prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus kulutuksesta oli hieman yli yhden prosentin ja muiden toimialojen osuudet jäivät alle prosentin. Näistä elektroniikkateollisuuden osuus oli 0,3 prosenttia, televiestinnän 0,4 prosenttia ja tietojenkäsittelypalvelun samoin 0,4 prosenttia.

Energiatilinpito 2016 -tilasto julkaistiin syyskuussa 2018.

Sähkön kulutuksen suhde mobiilidatan määrään

VTT on tutkinut muun muassa mobiilioperaattoreiden sähkön kulutuksen ja mobiilidatan määrän suhdetta. Vuosien 2010 ja 2017 välisenä aikana operaattoreiden sähkön kulutus on kasvanut reilut 10 prosenttia. Samaan aikaan mobiilidatan määrä on kuitenkin kasvanut noin 4500 prosenttia.  Sähkön kulutus lähetettyä gigatavua kohti on siis huomattavasti laskenut.

Tämän kehityksen ennustetaan vielä kasvavan 4G LTE verkon parantuessa, sillä 3G- ja 2G-verkkojen sähkön kulutus on huomattavasti 4G-verkkoa suurempaa. Sähkön kulutuksen yhtä lähetettyä gigatavua kohti arvioidaan laskevan edelleen 5G-verkossa. Toisaalta 5G-verkon tukiasemia on aiempaa tiheämmässä, joten lopullisen sähkön kokonaiskulutuksen ennustaminen on toistaiseksi melko vaikeata. (VTT, Evaluating the Energy Consumption of Mobile Data Transfer, 2018)

Datakeskusten energiankäytön vähentämiseen panostetaan

EU:n Data Centre Code of Conduct on vuonna 2008 perustettu hanke, jonka tavoitteena on vähentää datakeskusten energian kulutusta.  Hankkeessa mukana olevat datakeskukset sitoutuvat energian kulutuksen säännölliseen tarkkailuun ja jatkuvaan energian kulutuksen vähentämiseen. Ne osallistuvat auditointiin energian säästämismahdollisuuksien tunnistamiseksi. Datakeskusten osallistuminen hankkeeseen on vapaaehtoista. Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) tutkijoiden mukaan joulukuussa 2016 hankkeeseen oli ilmoittautunut mukaan jo 345 datakeskusta, joista suuri osa sijaitsee Euroopassa. 

Yksi datakeskuksille laadittu mittari on PUE-arvo (PUE = Power Usage Effectiveness). Sen ideaaliarvo on yksi, tosin nykyisillä laitteilla sen saavuttaminen ei vielä ole mahdollista. Hankkeessa mukana olevien datakeskusten keskimääräinen PUE-arvo on kuitenkin selvästi laskenut vuodesta 2010, jolloin se oli 1,96, pistelukuun 1,64 vuonna 2016. Osa datakeskuksista oli saavuttanut arvon 1,2.  Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan Pohjoismaissa tai Pohjois-Euroopassa sijaitsevien datakeskusten on odotetusti todettu olevan energiatehokkaimpia. (Trends in Data Centre Energy Consumption under the European Code of Conduct for Data Centre Energy Efficiency, 2017)

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi