Kesäkuun tilastokatsaus:
ICT:n ympäristövaikutukset

Tietoliikenteen mahdollistamat hiilidioksidipäästöjen vähennykset kymmenen kertaa päästöjä suuremmat

GSMA ja Carbon Trust ovat yhteistutkimuksessaan arvioineet tietoliikenteen, lähinnä mobiiliteknologian, mahdollistamia hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä. Työn tuloksena todettiin mobiilin tietoliikenteen mahdollistavan jopa 2 000 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennykset vuodessa. Se on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin tietoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

Tietoliikenteen mahdollistamat hiilidioksidipäästöjen vähennykset, prosenttia hiilidioksidipäästöistä

Laskelmat tehtiin vuoden 2018 tiedoilla

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tietoliikenteen mahdollistamat vähennykset perustuvat niin M2M- ja IoT-teknologioiden käyttöönottoon kuin älylaitteita käyttävien kuluttajien muutoksiin omassa käyttäytymisessään.

Esimerkkejä päästöjen vähentämisen vaikuttavista tekijöistä:

  • Rakennusten osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 19 %. Älyrakennusten M2M-teknologiaa hyödyntävien älymittareiden, lämmityksen ja ilmastoinnin säätöjen ja valvonnan avulla voidaan saada merkittäviä vähennyksiä rakennusten aiheuttamiin päästöihin.
  • Energiatalouden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan enemmän hiilivapaiden energiamuotojen käyttöä, tehokkaampaa sähkön jakelua ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. M2M- ja IoT-teknologiaa hyödyntävät älykkäät sähköverkot voivat vaikuttaa päästöjen vähentämiseen sinällään, mutta ne myös helpottavat uusien energialähteiden käyttöön ottamista.
  • Työntekoon, elämiseen ja terveyteen liittyvät päästövähennykset perustuvat niiden siirtymiseen digitaaliseen muotoon. Esimerkkeinä etätyöt, videokokoukset, erilaisten alustojen käyttö muun muassa majoitusten ja kulkuneuvojen jakamiseen sekä terveydenhuollon sähköiset reseptit ja pankkiasiointi.

Suomessa ICT-toimialan sähkönkäyttö laskenut neljässä vuodessa yhdeksän prosenttia

ICT-toimialan sähkönkäyttö on vuosien 2014 – 2017 välisenä aikana laskenut yhdeksän prosenttia. Vuonna 2014 ICT-ala käytti sähköä noin 3 400 terajoulea, vuoteen 2017 se oli laskenut noin 3 100 terajouleen. Suomessa tänä aikana käytetyn sähkön määrä kokonaisuudessaan on ollut melko tasaista, noin 230 000 terajoulea vuodessa, ja kasvua 0,7 %. ICT-alan osuus kokonaissähkönkäytöstä on vaihdellut hyvin vähän; enimmillään se on ollut 1,46 % ja pienimmillään 1,28 %.  (Tilastokeskus)*

ICT-alan sähkökäytöstä televiestinnän osuus on laskenut tarkastelujakson alun 47 %:sta 42 %:iin vuonna 2017. Ohjelmistot, konsultointi ja tietojenkäsittelypalvelu -toimialan, johon myös palvelinkeskukset kuuluvat, sähkönkäyttö vuonna 2014 oli 997 terajoulea, mutta laski 21 % vuoteen 2017, jolloin sen osuus ICT-alan sähkökäytöstä oli 42 %. Elektroniikkateollisuuden sähkönkäyttö sen sijaan kasvoi kyseisen ajanjakson aikana 795 terajoulesta 991 terajouleen ja osuudet ICT-alan sähkönkäytöstä vastaavasti 23 %:sta 32 %:iin. (Tilastokeskus)*

Samaan aikaan kuin ICT-alan sähkönkäyttö väheni yhdeksän prosenttia, on mobiilidataliikenteen määrä Suomessa kasvanut yli nelinkertaiseksi. Vuonna 2014 mobiilidataliikenteen määrä oli 184 miljoonaa gigtavua, vuonna 2017 se oli 825 miljoonaa gigatavua. Kasvu oli 348 %. (Liikenne- ja viestintävirasto) Päivittäin tai lähes päivittäin internetiä käyttävien suomalaisten osuus väestöstä nousi vastaavasti kuusi prosenttiyksikköä, 75 %:sta 81 %:iin. (Tilastokeskus)

*) Tilastokeskuksen viimeisin tilasto aiheesta vuodelta 2017 ilmestyi syksyllä 2019

ICT-toimialan osuus Suomessa tuotetuista kasvihuonekaasuista 0,06 prosenttia

ICT-toimialan osuus kasvihuonekaasuista Suomessa vuonna 2017 oli vain 0,06 %. Osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan, 2014 -2017. Korkeimmillaan se oli 0,07 % ja alimmillaan 0,05 %. (Tilastokeskus)*

Kasvihuonekaasut, toimialat yhteensä ja ICT-alan osuus

*) Tilastokeskuksen viimeisin tilasto aiheesta vuodelta 2017 ilmestyi syksyllä 2019

Tilastokeskuksen tilasto ”Ilmapäästöt toimialoittain” sisältää myös Suomen kansalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä sekä suomalaisista kalastusaluksista ulkomailla. Ilmapäästöistä vähennetään ulkomaiden kansalaisten maa-, vesi- ja ilmaliikenteen päästöt Suomen alueella. Tilastossa käytetään toimialaluokitusta, mikä mahdollistaa ICT-toimialan seurannan.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi