Konesalien verotus järkevöityy

Hallitus on toteuttamassa lupaamansa sähköverouudistuksen ensi vuoden alusta. Teollisuussähkön taso lasketaan EU:n minimiin, ja samalla energiaveronpalautukset poistuvat. Malli on nykyistä läpinäkyvämpi ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Ruotsissa EU:n minimitaso on sähköverotuksessa ollut käytössä jo useamman vuoden.

Valtiovarainministeriön mukaan muutos sisältää myös konesalien sähköverotuksen uudistuksen. Pienet, alle viiden megawatin, konesalit verotetaan jatkossa alemman (sähköveroluokka II) teollisuussähköveroluokan mukaan. Tällä hetkellä sen piirissä ovat olleet vain isot konesalit, mutta jatkossa keinotekoinen kokorajoitus poistuu. Päästäkseen alemman veron piiriin pienten konesalien on kuitenkin osoitettava, että konesaleissa syntyvä lämpö käytetään hyödyksi. Tarkemmat yksityiskohdat konesalien osalta kerrotaan julkisuuteen vasta 1.9., jolloin sähköverouudistusta valmistellut työryhmä saa työnsä valmiiksi. Myös FiCom on ollut työryhmässä kuultavana.

Verotuksella ilmastomyönteisiä tuloksia

Kiinnostavia konesaleihin liittyviä yksityiskohtia on lukuisia. Hallitusohjelman kirjauksessa on esimerkiksi maininta lämmön hyödyntämisvelvoitteesta kaukolämpöverkossa. Lämmön hyötykäytön tulisi aina olla alempaan veroluokkaan oikeuttava seikka riippumatta siitä, kuka ja miten konesaleissa syntyvää lämpöä hyödyntää. Myös suurten konesalien lienee ohjattava tuottamansa lämpö hyötykäyttöön, sillä niiden synnyttämä lämpömäärä on merkittävä. Hyödyntämisvelvoitetta ei kuitenkaan voi asettaa taannehtivasti.

Sähköverouudistuksella halutaan tukea teollisuuden sähköistymistä. Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa sähköisten palvelujen lisääntyvä käyttö on tärkeää. Suomessa on kansainvälisesti arvioiden korkealaatuiset tietoliikenneverkot, jotka konesalien lisäksi ovat keskeinen osa digitaalista infraa. Uuden sukupolven mobiiliteknologia käyttää vähemmän energiaa kuin aiemmat, mutta datan käytön kasvaessa sähkönkulutuksen ennustetaan nousevan. Ympäristön kannalta merkityksellisintä on, miten hiilidioksidivapaasti sähkö on tuotettu.

Myös palvelut alempaan veroluokkaan

Digitaalinen infra ja sen palvelut tulisi kokonaisuudessaan siirtää alempaan veroluokkaan. Näin tuettaisiin yhteiskunnan digitaalisia palveluita ja edistettäisiin ratkaisuja, jotka auttavat myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Haasteeksi nimittäin nousee järkevän ja erittäin kannatettavan teollisuussähkön laskemisen jälkeen se, että palvelualat jäävät ylempään veroluokkaan ja niitä verotetaan jatkossa noin 45-kertaisesti teollisuuteen verrattuna. Palvelualat, joihin siis myös digiala kuuluu, ovat kuitenkin avainroolissa työllisyyden nostamisessa. Digitaaliset ratkaisut vähentävät jatkuvasti paitsi omaansa, myös muiden alojen hiilijalanjälkeä. Niidenkin sähköveron reivaaminen alaspäin olisi kasvua ja ympäristöä tukeva toimenpide.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa