Koronakevään opeilla päästöpihiin tulevaisuuteen

Monet prosessit sähköistyvät, ja automaatio- ja digiosaaminen tuo tehostumisen lisäksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sähköistymistä tullaan tukemaan myös hallituksen syksyn energiaverouudistuksessa, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri
Krista Mikkonen

Tänä keväänä koronaepidemian keskellä moni on konkreettisesti huomannut, miten digitalisaatio voi tukea paitsi epidemian torjumista myös ilmastotyötä. Moni kansainvälinen tapaaminen on järjestynyt kotoa käsin ja toimistotyötä tekevien päivittäinen työmatkaliikenne on vähentynyt minimiin.

Juuri julkaistun vuoden 2019 ilmastovuosikertomuksen viesti on, että voimme päästä hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035, mutta se vaatii lisätoimia kaikilla sektoreilla. Tähän asti ilmastotyö on ollut tehokkainta päästökaupan piirissä olevilla aloilla eli esimerkiksi sähkön ja lämmöntuotannossa ja teollisuudessa. Niin sanotulla taakanjakosektorilla eli esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa päästövähennyksissä ei olla vielä yhtä pitkällä. Hallitus valmistelee parhaillaan sektorikohtaisia ilmasto-ohjelmia, joissa keinot saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 on löydettävä. Alkuvuodesta Vuosaaren ilmastokokouksessa näille ohjelmille asetettiin kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.
 

ICT-ratkaisut voivat auttaa päästöpihimmäksi

Digitalisaatio tarjoaa meille apua ilmastotyössä niin liikkumisen, asumisen, kuluttamisen, ruokaketjujen kuin teollisuuden aloilla. Nopea viestintäalustojen kehitys ja kokemukset etäkokouksista tulevat varmasti myös korona-ajan jälkeen vähentämään ihmisten tarvetta liikkumiseen. Voi olla, että tulevaisuudessa konttorilla käydään vain silloin, kun siihen on todellista tarve ja kansainväliset tapaamiset toteutuvat useammin etänä. Näin olisi mahdollisuus välttää liikenteen ruuhkautumista, ja siirtymissä säästetty aika voidaan käyttää esimerkiksi perheen ja harrastusten parissa. Samaan aikaan digiratkaisut liikkumisessa ovat lisänneet esimerkiksi kaupunkipyörien käyttöä ja sähköpotkulautailua.

Digitalisaatio on jo tuonut muutoksia myös esimerkiksi ravintolahävikkiruoan tilaamiseen tai muun hävikkiruoan hyödyntämiseen. Itsekin olen käyttänyt käteviä sovelluksia hävikkiruoan ostamiseen. Myös monet kiertotaloutta edistävät digiratkaisut kuten nettikirpputorit, lainauspalvelu ja asuntojen väliaikaisvuokraus ovat monille tuttuja. Ne vähentävät painetta tuottaa uusia tavaroita ja siten lisäävät resurssitehokkuutta ja vähentävät päästöjä.

Teollisuudessa monet prosessit sähköistyvät,  ja automaatio- ja digiosaaminen tuo prosessien tehostumisen lisäksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sähköistymistä tullaan tukemaan myös hallituksen syksyn energiaverouudistuksessa. Puhtaan sähkön riittävästä tarjonnasta huolehditaan esimerkiksi lisäämällä resursseja tuulivoiman lupakäsittelyihin ja ratkomalla tutkien ja tuulivoiman yhteensovittamisen haasteita.

Tärkein ICT-alan ilmastoteko on, että se on rakentamassa ratkaisuja päästöjen vähentämiseen muilla sektoreilla. Yksikin ICT-ratkaisu voi mullistaa parhaimmillaan laajamittaisesti ja pysyvästi toimintaa päästöpihimmäksi. Lisääntyvällä tietoliikenteellä ja datalla on kuitenkin myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 jopa yli viidesosa maailmassa kulutettavasta energiasta tulee tieto- ja viestintäteknologia-alan kulutuksesta.

Mitä säästäväisemmin energiaa käytetään, sen parempi

Onkin tärkeää, että ICT-ala näyttää mallia päästökehityksessä. Kaikki mikä pidentää digilaitteiden akkujen ja käyttöiän kestoa ja korjattavuutta, on myös päästöystävällistä. Mitä pihimmin energiaa käytetään, sen parempi. ICT-alan energiatarpeen kokonaismäärän lisäksi ratkaisevaa myös käytettävän energian laatu. Puhtaan sähkön saatavuuden varmistaminen yrityksille on myös valtion vastuulla.

Koronakevät on osoittanut, miten suuriin muutoksiin pystymme nopeallakin aikataululla. Nyt on varmistettava, että saamme otettua tämän muutoksen hyvät opit käyttöömme, samalla kun määrätietoisella työllä jätämme epidemian taaksemme. Muutoksesta saaduilla opeilla suuntaamme digitaalisempaan ja päästöpihimpään tulevaisuuteen.