Laajakaistatukilain uudistus etenee - mitä tuella on saatu?

Valtion budjettiin on varattu ensi vuodelle viisi miljoonaa euroa laajakaistatukea. Tukirahaa voidaan myöntää nopeiden yhteyksien rakentamiseen alueille, joille ei ole tulossa kaupallista laajakaistaa ennen vuotta 2025. Vertailun vuoksi: teleyritykset investoivat verkkorakentamiseen vuosittain noin puoli miljardia euroa, joista kiinteisiin yhteyksiin investoidaan yli puolet.

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti vapun alla lausunnolle luonnoksen laajakaistatukilaiksi. Ehdotus on jatkoa Nopea laajakaista –tukiohjelmalle, jonka hakuaika päättyi vuonna 2018. Tukiohjelman jatkaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Tarkoituksena on, että tukea voi hakea ja myöntää jälleen ensi vuoden alusta. Laajakaistan rakentamiseen olisi mahdollista saada tukea 66 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Tuesta osan maksaisi valtio ja osan kunnat. Luonnoksesta on nyt annettu lausunnot, ja hallituksen esitys annetaan syksyllä.

Suomessa viestintäverkot on rakennettu pääosin markkinaehtoisesti, ja siksi on aivan keskeistä, ettei tuki vääristä kilpailutilannetta ja markkinoita. Lakiluonnoksessa aivan oikein todetaan, että julkista tukea ei ole tarkoituksenmukaista kohdentaa sellaisten laajakaistayhteyksien rakentamiseen, jotka ovat joko nyt tai lähitulevaisuudessa markkinaehtoisesti saatavilla tai muuten turvatut.

Lainsäädännön oltava aidosti teknologianeutraalia

Esityksen mukaan se on teknologianeutraali. Näin ei valitettavasti ole, koska tukikelpoisuuden ehtona on 100 Mbit/s symmetrisen häiriöttömän yhteyden tarjoaminen tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa. Tällä hetkellä tällaiset laatuvaatimukset pystytään toteuttamaan valokuitutekniikalla ja kaapelitelevisioverkkoon pohjautuvilla laajakaistayhteyksillä. Esitys sulkisi tuen ulkopuolelle esimerkiksi uudet Fixed Wireless Access (FWA) -tekniikalla toteutetut nopeat laajakaistayhteydet, koska ne eivät ole symmetrisiä. FWA:lla toteutetut yhteydet toisivat uusia mahdollisuuksia nopean laajakaistan saatavuuteen nimenomaan pientaloalueille. Tämä helpottaisi osaltaan hallitusohjelmaan kirjattua saatavuusongelmaa taajamissa.

FiCom esittikin omassa lausunnossaan pientä pykälämuutosta, jolla ehdotuksesta saataisiin aidosti teknologianeutraali ja vastaamaan paremmin EU:n laajakaistatavoitteita. Muutos parantaisi samalla viestintäverkkojen rakentajien mahdollisuuksia liittymien tarjontaan ja antaisi kuluttajille lisää vaihtoehtoja valita haluamansa tekniikka.

Kotitalousvähennys toimisi rakentamisrahaa paremmin

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että valtion tulisi kustantaa kansalaisille laajakaistayhteydet, koska kyse on sähkön ja veden lailla peruspalvelusta ja -tarpeesta. Toistaiseksi myös sähkö- ja vesi-infran ovat maksaneet niiden rakennuttajat, ei yhteiskunta, joten miksi laajakaistarakentaminen pitäisi kustantaa verovaroista?

Tuelle on perusteensa, jos nopeita yhteyksiä ei ole kaupallisesti lainkaan saatavilla. Tuen voisi kuitenkin kohdentaa paremmin suoraan kuluttajalle esimerkiksi kotitalousvähennyksenä, joka myönnettäisiin laajakaistan rakentamiskustannuksista myös oman tontin ulkopuolella.

Tukea myönnetty reilu 140 miljoonaa euroa

Nopea laajakaista -tukiohjelmasta on myönnetty valokuituverkkojen rakentamiseen vuosina 2011 – 2019 valtion tukea 76 miljoonaa euroa. Jotta tukea on voinut hakea, hanke on edellyttänyt kunnalta 8 – 33 prosentin ja kuituverkkoa rakentavalta taholta 1/3 maksuosuutta rakentamiskustannuksista. Lisäksi ELY-keskukset ovat myöntäneet maaseuturahastosta tukea 25 miljoonaa euroa. Yhteensä tukia on myönnetty hieman reilu 140 miljoonaa euroa (valtio 76 milj. €, ELY-keskukset 25 milj. € ja kunnat vajaat 40 milj.).  

Tuella on rakennettu kuituverkkoa 25 000 km vuoden 2019 loppuun mennessä. Rakentaminen jatkuu vielä tänä vuonna, mutta uusien tukien hakeminen päättyi 2018, ja viimeiset tukipäätökset tehtiin 2019.

Hankkeessa on myyty liittymiä noin 53 200. Valmiiksi on rakennettu noin 40 000 liittymää, joista käytössä on noin 32 500. Käytössä olevien liittymien hinnaksi on muodostunut reilu 4 300 euroa/liittymä.

Kaiken kaikkiaan Suomessa kuituverkko on saatavissa yli miljoonaan kotitalouteen ja vähintään 100 Mbit/s yltävä, kiinteä laajakaista oli vuoden 2019 lopussa saatavissa 64 prosenttiin eli lähes 1,8 miljoonaan kotitalouteen (lähde: Traficom).

Tuella on saatu hyvää aikaan ja kiinteitä yhteyksiä sinne, missä kaupallisella tarjonnalla on ollut haasteita. Toisaalta kääntöpuolena on joidenkin alueiden taloudelliset vaikeudet, jotka ovat heijastuneet hankekuntiin, kuten Valtiontalouden tarkastusviraston raportista ilmenee. Raportin mukaan useiden kuntien talous on heikentynyt, kun ne ovat osallistuneet laajakaistahankkeisiin suuremmalla taloudellisella panoksella kuin oli lain mukaan tarkoitus. Koska tilanne on tarkastusviraston mukaan epäselvä, se jatkaa tilanteen seurantaa.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen