Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka: ministeriön rooli on olla mahdollistaja

"Suomi tunnetaan kansainvälisesti tietoliikenteen ja tietotekniikan edelläkävijänä, jopa suurvaltana, maailmassa. Yhteisenä tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa tätä asemaa", sanoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka FiCom ry:n 20-vuotisjuhlatilaisuudessa 23.1.2020 pitämässään puheessa.

Liikenne- ja viestintäministeri
Timo Harakka

”Tänään juhliessamme 20-vuotiasta FiComia tuskin kukaan olisi aikanaan voinut arvata, kuinka paljon 20 vuodessa tapahtumaan: numero G:n edelläkin on vaihtunut monta kertaa. 5G:ta rakennetaan jo kovaa vauhtia, ja 6G:kin siintää jo näkyvissä.

Suomalaisen tietoyhteiskunnan menestystarinan yhtenä tärkeimpänä mahdollistajana on yhteisen tavoitteen lisäksi erittäin hyvin toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö toimialan, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kesken.

FiComilla jäsenyrityksineen on ollut tässä yhteistyössä tärkeä rooli. Onkin suuri ilo olla tänään tuomassa valtiovallan tervehdys 20-vuotiaalle FiComille ja toivottamassa mitä suurinta menestystä myös tuleville vuosille.

Näen liikenne- ja viestintäministeriön roolin erityisesti mahdollistajana. Suomea kiitetään laajasti edistyksellisestä ja aktiivisesta radiotaajuuspolitiikastamme, jolla tarjotaan toimijoiden käyttöön riittävästi ja oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisia taajuuksia.

Suomalaisen viestintäpolitiikan linjana on jo vuosien ajan ollut osoittaa mahdollisimman paljon taajuuksia langattoman laajakaistan käyttöön. Mobiilin laajakaistan erittäin laaja levinneisyys, korkea laatu ja edulliset hinnat johtuvat pitkälti juuri onnistuneesta kansallisesta taajuuspolitiikastamme.

Yritysten välinen kilpailu suomalaisilla mobiilimarkkinoilla on puolestaan pitänyt kuluttajahinnat alhaisina ja mahdollistanut kuluttajan eli meidän kaikkien kannalta mm. laajakaistaliittymien rajoituksettoman datan käytön. Tällä hetkellä suomalaiset kuuluvatkin maailman kärkeen mobiilidatan käytössä ja rajattomien mobiililiittymien hinnat ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin matalalla tasolla.

Alueellisesti kattavat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet luovat myös alueellista tasa-arvoa, koska ihmiset voivat työskennellä ja käyttää esimerkiksi viranomaisten palveluita olinpaikastaan riippumatta. Tässä on Suomessa onnistuttu hyvin, koska esimerkiksi 4G-verkko on jo lähes jokaisen saatavilla asuinpaikkaansa.

Vielä emme voi tarkkaan tietää, mitä uudet teknologiat tuovat tullessaan ja miten ne tulevat arkeamme muuttamaan. Selvää kuitenkin on, että Suomen teknologisten kärkimaatavoitteiden toteuttamiseksi aktiivista taajuuspolitiikkaa on jatkettava, koska se on edellytys esimerkiksi 5G-teknologian onnistuneelle käyttöönotolle.

5G-teknologian käyttöön on osoitettava merkittävästi taajuuksia tietoliikenteen lisääntyessä langattomissa laajakaistaverkoissa jatkuvasti. 5G mahdollistaa uusia palveluita ja lisää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia useilla sektoreille tehden muun muassa esineiden internetistä arkipäivää.

Olen erittäin iloinen siitä, että ensimmäiset 5G-taajuudet otetiin Suomessa käyttöön viime vuoden alussa, kun valtioneuvosto myönsi toimiluvat 3,5 gigahertsin taajuusalueelle 15 vuodeksi, kansainvälisessä vertailussa ensimmäisten joukossa. Verkkojen rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja kaupallisia 5G-liittymiä on jo kuluttajien saatavilla, kiitos toimialan aktiivisuuden.

Olemme Suomessa pyrkineet vaikuttamaan kansainväliseen sekä EU-tason toimintaan siten, että 5G:lle löydetään ja osoitetaan riittävä määrä taajuuksia. Taajuudet on perinteisesti otettu käyttöön maassamme aina hyvin nopeasti. 5G:n mahdollistamat huippunopeudet tullaan saavuttamaan nykyistä korkeammilla taajuuksilla, kuten 26 gigahertsin taajuusalueella. Taajuusalue soveltuu suurten yhteysnopeuksien tarjoamiseen esimerkiksi kaupungeissa, liikenteen solmukohdissa ja yleisötapahtumissa.

Maailman radiotaajuuskonferenssi päätti 26 gigahertsin taajuusalueen kansainvälisestä harmonisoinnista 5G:n käyttöön marraskuussa. Valmistelutoimet taajuusalueen käyttöoikeuksien myöntämisestä ovat jo hyvässä vauhdissa ministeriössä yhdessä virastomme kanssa.

Toimiluvat taajuusalueen valtakunnalliseen toimiluvanvaraiseen käyttöön on tarkoitus huutokaupata tulevana kesänä. Huutokauppaa koskevat säädökset ja toimilupien ehdot on tarkoitus toimittaa lausuttavaksenne helmikuussa, ja teemme aiempien taajuusjakoprosessien tapaan aktiivista yhteistyötä toimialan kanssa myös tällä kertaa.

5G:stä puhuttaessa ei voida unohtaa myöskään turvallisuusnäkökulmaa. Suomessa on voimassa kansainvälisesti tarkasteltuna varsin edistyksellinen viestintäverkkojen turvallisuutta koskeva lainsäädäntö, joka velvoittaa teleyritykset huolehtimaan omien palvelujensa ja verkkojen tietoturvallisuudesta.

Kykymme tunnistaa tietoturvauhkia ja varoittaa niistä pohjautuu laaja-alaiseen ja tehokkaasti toimivaan kansalliseen ja kansainväliseen kumppaniverkostoon, jota on rakennettu pitkäjänteisesti jo vuosia. Verkostoista saatu tieto ajankohtaisista uhista ja ilmiöistä on välttämätöntä kansallisen tietoturvallisuuden sekä kyberturvallisuuden varmistamisessa kehittyvässä verkkoympäristössä. Myös tällä sektorilla suomalainen yhteistyöhön perustuva toimintamalli on osoittanut toimivuutensa.

ICT-kehityksen aallonharjalla pysyminen edellyttää jatkuvaa tutkimus- ja tuotekehitystyötä uusien innovaatioiden aikaansaamiseksi. Tässäkin toiminnassa yhteistyö on voimaa. Hyvänä esimerkkinä viranomaisten ja toimialan yhteistyöstä on Traficomin 5G Momentum -ekosysteemi, joka omalta osaltaan edistää 5G-palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Tässä yhteistyössä myös useat FiComin jäsenyritykset ovat mukana tärkeällä panoksella.

Mobiiliteknologian huimasta kehityksestä huolimatta ei pidä unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Tarvitsemme sekä kiinteitä että langattomia verkkoja. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin ja valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana. Hallitusohjelman mukaisesti kiinteän ja langattoman laajakaistaverkon rakentamista edistetään tasapainoisesti ja laajakaistaohjelmaa tullaan jatkamaan. Valmistelutyöt myös tämän osalta on aloitettu ministeriössä.

Kun siirretään katse kohti tulevaa 20 vuotta, toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen haitallisten vaikutusten torjumiseksi läpileikkaavat käytännössä kaikki elämän alueet joka tasolla. Toistaiseksi maailman päästökehitystä ei ole saatu kestävälle uralle. Ihmiskunta onkin historiansa kenties suurimman haasteen edessä tämän kehityksen kääntämiseksi.

Hallituksen tavoite on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Tavoitteen saavuttamiseksi päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla aloilla, myös ICT-alalla. On korostettava, että ICT:n entistä innovatiivisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä voidaan myös esimerkiksi parantaa resurssitehokkuutta ja luoda ekologisempia toimintamalleja. Näin toimien voidaan vähentää eri sektoreiden, kuten liikenteen, päästöjä.

Ministeriö asetti viime vuoden lopulla ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän, jossa FiCom jäsenyrityksineen on iloksemme mukana. Yhteisen näkemyksen ja yhteisten tavoitteiden määrittämisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. On hyvä ja kannustettavaa, että toimialalla on myös omaehtoisesti havahduttu hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä osittain myös jo sitouduttu tavoitteisiin tämän osalta.

Hiilijalanjäljen ohella ICT-sektorin toimilla ja innovaatioilla voi ja toivottavasti myös on suuri kädenjälki ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Meillä Suomessa on avaimet käsissämme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi, myös liiketoimintamielessä.

Näillä sanoilla toivotan lämpimästi onnea 20-vuotiaalle FiComille ja toivotan menestystä tuleville vuosille.”