Nina Nissilä: Digitalisaation hyödyntäminen on vastuullista toimintaa

Kysyimme Kelan johtaja Nina Nissilältä hänen ajatuksiaan valtionhallinnon ja julkisten palveluiden digitalisaatiosta. Nissilä aloitti helmikuun alussa Kelan kehittämispalvelujen, ICT-palvelujen ja yhteisten palvelujen tulosyksiköistä vastaavana johtajana.

Ennen nykyistä pestiään Nissilä johti Valtiokonttorissa toimivaa D9-digitiimiä, jonka tehtävänä oli vauhdittaa valtion palveluiden digitalisaatiota ja varmistaa hyvä asiakaskokemus.  Aiemmin hän toiminut digitalisaation ja ICT-palveluiden kehittämisen parissa myös mm. Tiedossa, CGI:ssä ja Ilmarisella.

Näin Nina Nissilä vastasi kysymyksiimme:

Miten digitalisaatiota voisi entistä paremmin hyödyntää valtionhallinnossa ja julkisissa palveluissa?

Tässä ajan hetkessä käytössä olevilla teknologioilla voitaisiin tehdä vielä paljonkin julkisten palvelujen asiakaskokemuksen parantamiseksi. Esimerkiksi automaatioaste ei ole vielä likimainkaan riittävällä tasolla. Paljon on toki jo myös tehty. Veroehdotus on yksi loistava esimerkki siitä, miten tiedonantoa on voitu automatisoida merkittävästi.

Kelan verkkopalveluissa käytiin viime vuonna 44 miljoonaa kertaa. Vastaavasti toimipisteissämme asioitiin 2,5 miljoonaa kertaa. Digitaaliset palvelukanavat ovat meille erittäin tärkeitä. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on myös yhteiskunnan näkökulmasta vastuullista toimintaa.

Panostaako Suomi riittävästi innovaatioihin ja digitalisaatiohankkeisiin?

Rahaa voisi varmastikin aina olla enemmän, mutta sanoisin, että ei meillä ihan kauhean huonostikaan asiat ole. Business Finland tekee paljon työtä tällä saralla. Vake Oy on vielä suhteellisen uusi toimija, mutta tuonee aikanaan myös arvokkaan lisän teknologian edelläkävijyyden tukemiseen.

Noin ylipäänsä olemme usein kovasti kriittisiä oman edistyksellisyytemme suhteen, mutta kun tutkitaan tarkemmin tilannetta kansainvälisellä tasolla, niin Suomi on sitten kuitenkin kehityksen kärkijoukoissa. Monissa maissa pidetään vielä vaikkapa faksia esimerkkinä digitaalisesta yhteydenpidon välineestä.

Voiko julkisilla hankinnoilla kannustaa innovaatioihin?

Ehdottomasti. Kelakin on omalla tavallaan aktiivinen tässä suhteessa. Meillä itseisarvona ei tosin ole yksityisen sektorin innovaatioiden tukeminen. Tutkimme jatkuvasti, mitkä ratkaisut parhaiten tukevat toimintamme kehittymistä sekä omia tavoitteitamme. Sitä kautta olemme päätyneet yhteistyöhön myös pienempien vasta kasvupolkunsa alussa olevien yritysten kanssa.

Uskallan rinta rottingilla väittää, että me julkishallinnon edustajat olemme itse asiassa monesti olleet etujoukoissa tutkimassa uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Aiemmassa työtehtävässäni D9:n vetäjänä näin lukuisia hienoja esimerkkejä todella innovatiivisista ratkaisuista eri puolilla valtionhallintoa: autonomisen liikkumisen hankkeet, lohkoketjuteknologian hyödyntäminen asunto-osakekaupassa, laserkeilaus maastokartoituksissa tai vaikkapa kymmenet tekoälykokeilut eri puolilla valtionhallintoa. Mielenkiinnolla odotan, mikä julkishallinnon taho tekee ensimmäisen näkyvämmän läpimurron kvanttiteknologian saralla.

Miten valtio voi parhaiten edistää digialan markkinaehtoista kilpailua?  

Koko julkinen sektori noudattaa hankinnoissaan lakia julkisista hankinnoista, joka jo itsessään ohjaa avoimesti kilpailuttamaan hankinnat. Kyseinen laki herättää usein monenmoisia tuntemuksia, mutta kun kyse on julkisten varojen vastuullisesta käytöstä, niin pelisäännöt ovat selkeät.

Me Kelassa teemme töitä sen eteen, että rakentaisimme mahdollisimman laadukkaita kilpailutuksia IT-hankinnoissa.