Olemme hyviä, mutta emme vielä parhaita

Suomen digitaalinen toimintakyky EU:n kärkimaiden joukossa

Euroopan komission Digital Economy and Society Index -tutkimuksessa Suomi oli kokonaistuloksissa 70,1 pisteellä EU-maista kolmantena. EU:n keskiarvo oli 54,0 pistettä.

Ensimmäiseksi sijoittui Tanska 73,7 pisteellä. Seuraavina hyvin tasaväkisinä olivat Ruotsi 70,4 pistettä, Suomi 70,1 pistettä ja Hollanti 69,9 pistettä.

DESI-indeksin kokonaistulokset

Indeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services)

Parhaiten Suomi menestyi inhimillinen pääoma- sekä julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindekseissä. Näissä molemmissa Suomi sijoittui ensimmäiseksi.

Digitaaliteknologian integraatio -osaindeksissä, joka mittaa yritysten sähköisten palvelujen käyttöä, Suomi oli toisena. Kotitalouksien internetpalvelujen käyttöä mittaavassa osaindeksissä Suomen sijoitus oli viides ja siirtoyhteydet -osaindeksissä yhdeksäs. Tällä mitataan laajakaistojen levinneisyyttä ja käyttöä kotitalouksissa.

Osaindeksien tulokset Suomessa ja EU-maissa keskimäärin

Kussakin osaindeksissä oli lukuisia eri mittareita. Näistä parhaita tuloksia muihin EU-maihin verrattuna Suomi sai muun muassa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrässä (Suomi ensimmäinen) ja alalta valmistuvien määrässä (Suomi toinen) sekä kansalaisten digitaalisissa perustaidoissa (Suomi neljäs).  EU-maista ensimmäisenä Suomi oli myös yritysten pilvipalveluiden käytössä, mobiililaajakaistan käyttöönotossa, laajakaistaliittymien hintaindeksissä sekä verkkopankin ja sähköisen terveydenhuollon käytössä.

Parantamisen varaa on verkkokaupan käytössä, varsinkin yritysten ulkomaille suuntautuvassa verkkokaupassa, kuten myös sosiaalisen verkoston sekä yritysten sähköisen tiedon jakamisen järjestelmien käytössä. Julkishallinnon digitaalisten palveluiden määrässä yrityksille Suomi jäi EU-maiden keskiarvon alapuolelle. (Digital Economy and Society Index, DESI) 

Julkishallinnon asiointipalveluissa 86,6 miljoonaa sähköistä tunnistautumista

Viime vuonna Suomi.fi -tunnistustapahtumia oli 86,6 miljoonaa eli noin 19 tunnistustapahtumaa kutakin 15 vuotta täyttänyttä suomalaista kohti.

Suomi.fi-tunnistus on julkisen hallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu. Palvelu on käytössä valtion ja kuntien sähköisissä palveluissa, joissa käyttäjä pitää tunnistaa luotettavasti

Tunnistustapahtumat tunnistusvälineittäin 2018

Katso-tunnisteella voi tunnistautua yrityksen edustajana viranomaisten sähköisiin palveluihin. Katso-tunnistetta voivat käyttää myös yhtymät, julkiset organisaatiot ja kuolinpesät. Katso PWD (=Katso Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Katso OTP (=Katso One Time Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja kertakäyttösalasana. Katso OTP tunnistamistapa valitaan, jos tarvitaan vahvaa tunnistautumista.

Mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista toistaiseksi pienehkö, mutta kasvaa voimakkaasti

Vuoden 2017 tammikuussa mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista oli 2,2 prosenttia, viime vuoden joulukuussa se oli noussut 5,1 prosenttiin. Kasvua oli yli 130 prosenttia. Tämän vuoden helmikuussa osuus oli jo 5,6 prosenttia. Kasvua kahdessa kuukaudessa oli lähes 10 prosenttia. (Suomi.fi palveluhallinta)

Teleyritykset investoivat digitulevaisuuteen

Vuonna 2017 telealan kokonaisinvestoinnit olivat 22,4 prosenttia liikevaihdosta. Muun yrityssektorin (poislukien teleala ja rahoitussektori) investoinnit vastaavana aikana olivat 7,8 prosenttia. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 telealan keskimääräinen investointiaste on ollut 19,9 prosenttia ja muun yrityssektorin 5,8 prosenttia. (Tilastokeskus)

Kokonaisinvestointien osuus liikevaihdosta, prosenttia

Teleyritysten investoinnit viime vuonna olivat 608 miljoonaa euroa. Kiinteän verkon osuus tästä oli noin 41 prosenttia, matkaviestinverkon noin 51 sekä tv- ja radiotoiminnan investointien osuus noin 7 prosenttia. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan rahaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, suurin osa rahasta yrityssektorilta

Tilastokeskuksen arvion mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Suomessa viime vuonna 6,3 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,2 prosenttia eli lähes 139 miljoonaa euroa. Osuus bruttokansantuotteesta oli 2,7 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa, miljoonaa euroa ja osuus bruttokansantuotteesta

Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan rahaa asukasta kohti selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2017 tutkimus- ja kehittämistoimintaan EU-maissa käytettiin keskimäärin noin 620 euroa ja Suomessa 1 122 euroa asukasta kohti. (Eurostat)

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty raha asukasta kohti Suomessa ja EU:ssa keskimäärin, €

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain Suomessa

Kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista Suomessa tulee yrityssektorilta. Korkeakoulusektorin osuus on neljäsosa ja julkisen sektorin osuus noin 10 prosenttia. (Tilastokeskus)

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain, 2018 arvio

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi