Palvelut verkossa luovat yhdenvertaisuutta

Yhteiskunta voi lainsäädännöllä edistää sähköisten palveluinnovaatioiden syntyä. "Lainsäädännön tehtävä on näyttää suuntaa ja vaatia alan toimijoilta keskeisiä asioita, mutta liikaa ei pidä säädellä", sanoo eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.).

Mari-Leena Talvitie (kok.),
hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja.
Kuva: Kristian Tervo

Mitkä julkiset sähköiset palvelut toimivat Suomessa hyvin? Missä olisi vielä kehittämisen varaa?

Toimivimpia esimerkkejä ovat osa ajanvarauspalveluista, passin ja henkilökortin hakeminen sekä sähköinen veroilmoitus ja OmaVero. Erittäin hyvin toimivat myös joukkoliikenteen reititys- ja lippupalvelut esimerkiksi Helsingin ja Oulun joukkoliikenteessä. 

Sähköisten palveluiden toimivuudessa ja niiden käytön lisääntymisessä keskeistä on tietoturva, joka Suomessa on korkealla tasolla. 

Kehittämisen varaa on kaikissa niissä sähköisissä palveluissa, jotka eivät ole käyttäjälähtöisiä eli toimivia, helppokäyttöisiä ja esteettömiä. 

Millainen sähköisten palveluiden merkitys on Suomessa?

Toimivat sähköiset palvelut antavat kansalaisille ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden asioidensa hoitamiseen ja luovat yhdenvertaisuutta, myös alueellisesti. 

Sähköiset palvelut ovat yhteiskunnallemme erittäin tärkeitä. Saattaa kuitenkin olla, että niiden varaan on laskettu liiankin isoja tuottavuusodotuksia. 

Miten yhteiskunta voi edistää uusien sähköisten palveluinnovaatioiden syntyä?

Uusia palveluita voi edistää tekemällä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa toimivien innovaatioiden menestyksen Suomessa ja EU-tasolla.

Lainsäädännön tehtävä on näyttää suuntaa ja vaatia alan toimijoilta keskeisiä asioita, mutta liikaa ei pidä säädellä. Palveluiden tuottajat valitsevat itse parhaat ratkaisut ja tekniikat innovaatioidensa toteuttamiseksi. 

Suomi voi myös vaikuttaa EU:n digitaaliseen agendaan ja alan kehitykseen.