Sähköinen henkilökortti vei valtion rahat muttei saavuttanut suosiota

Yhdeksäntoista vuotta sitten suomalaiset saivat mahdollisuuden hankkia itselleen sähköisen henkilökortin. Sen tavoitteena oli olla avain eri rekistereihin ja esimerkiksi terveystietoihin. Sen avulla oli tarkoitus varmentaa henkilöllisyys kaikenlaisessa sähköisessä asioinnissa. Tunnistautumisen lisäksi kortissa oli mahdollisuus sähköiseen allekirjoitukseen, jonka avulla käyttäjän henkilöllisyys varmistetaan.

Sähköinen henkilökortti ei ole koskaan saavuttanut käyttäjien suosiota. Järjestelmän kehittämiseen kului valtiolta miljoonia, mutta käyttäjiä oli vain kourallinen. Kortti vaati toimiakseen lisälaitteen, erillisen kortinlukijan, jollaisia ihmiset eivät innostuneet hankkimaan. Palvelut eivät kehittyneet, koska sähköisen henkilökortin käyttäjiä ei ollut – ja toisinpäin.

Kymmenen vuotta sitten Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti julkisen hallinnon tunnistuspalveluiden kehittämishankkeiden toteutusta. Raportissaan se kritisoi voimakkaasti hankkeiden koordinointia ja toteutusta ja totesi, että niiden kehittämis- ja käyttökustannukset olivat vuosina 1999–2007 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

Tarkastusvirasto kiinnitti huomiota myös siihen, että tunnistuspalvelumarkkinoilla ei ole todellista kilpailua, vaan tunnisteiden käyttö on keskittynyt verkkopankkitunnisteiden käyttöön. Tilanne on edelleen sama. Viime vuonna julkisten palveluiden tunnistautumisista 92,4 prosenttia tehtiin pankkitunnuksilla.

Henkilökorttiin voi liittää kansalaisvarmenteen – jos osaa

Nykyään poliisin myöntämään henkilökorttiin on mahdollista liittää kansalaisvarmenne. Henkilökortin lisäksi kansalaisvarmenteen käyttöön tarvitaan tietokone, kortinlukija ja kortinlukijaohjelmisto.

Kansalaisvarmenne täytyy aktivoida, ennen kuin sitä voi käyttää sähköisessä tunnistautumisessa. Varmenteen aktivoiminen on kuitenkin niin hankalaa, että se tuottaa tuskaa digitaitoiselle kansanedustajallekin. Ei ihme, että viime vuonna suomi.fi:ssä tehdyistä sähköisistä tunnistautumisista vain 0,7 prosentissa oli käytetty henkilökorttia.

Kilpailu on avain toimivaan tunnistamisen markkinaan

Valtion ja kuntien digipalveluiden kehitystä ei saa enää tukahduttaa julkiselle taloudelle liian kalliiksi koituvan luotettavan tunnistautumisen vuoksi. Markkinoiden avaaminen on valtion kannalta kestävämpi ratkaisu kuin oman tunnistusvälineen kehittäminen. Nyt jo yhtenä vahvan sähköisen tunnistamisen vaihtoehtona on teleyritysten kehittämä Mobiilivarmenne.

Liikenne- ja viestintäministeriön juuri lausuntokierroksella ollut lakiluonnos tunnistus- ja luottamuspalvelulain muuttamiseksi on tärkeä askel oikeaan suuntaan toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan syntymiseksi. Lakimuutos tulee saattaa voimaan suunnitellusti mahdollisimman pian.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa