Sähköiset palvelut ovat poikkeusajan pelastus

Koronaviruksen leviämistä estävä eristäytymisemme on koetinkivi monille toimille, myös sähköiselle asioinnille ja etätyöskentelylle.

Viime vuosien edistyksellinen julkisten palveluiden digitalisointi on ollut kansalaisille helpotus. Suomalaiset pystyvät hoitamaan asioitaan etänä. Esimerkiksi verottaja, poliisi ja Kela ovat saaneet paljon kiitosta toimivista palveluistaan.

EU:n viimeisimmässä digitalisaatiovertailussa Suomi saikin tunnustusta erityisesti sähköisistä julkisista palveluistaan. Niiden kehittäminen ja käyttö on mahdollista, koska suomalaisilla on erinomaisesti toimivat vahvan sähköisen tunnistamisen järjestelmät. 

Lähes kaikilla suomalaisilla on käytössään joko pankkitunnukset tai teleyritysten Mobiilivarmenne. Alaikäisten ja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tunnistuspalvelujen käytön lainsäädännölliset ongelmat on vielä ratkottava, mutta asia ei ole teknologiasta kiinni. Haaste ei ole tunnistusvälineessä vaan tunnistamisen käytännöissä.

Palvelut digitalisoitava kaikkialla

Tunnistautuminen eri palveluihin ei ole digitalisaation pullonkaula. Sähköinen tunnistaminen hoituu jo nyt tehokkaasti ja luotettavasti.  Puuttuvat tai vaikeasti käytettävät sähköiset palvelut sen sijaan ovat.

On esimerkiksi käsittämätöntä, että perunkirjoitukseen liittyviä asiakirjoja vaaditaan edelleen paperisina. Digitalisaatiota ei ole myöskään se, että lomakkeen voi itse tulostaa netistä ja postittaa takaisin käsin täytettynä. Digitalisaatio, joka tehostaa yhteiskunnan toimintaa, muuttaa toimintojen prosessit, ei ainoastaan siirrä jähmeitä toimintamalleja sähköiseen muotoon.

Ei valtion rahoja omaan tunnistusvälineeseen

Koronakriisi pakottaa kaikki keskittymään oleelliseen: valtiolle se tarkoittaa panostusta palveluiden laatuun ja saatavuuteen, ei tunnistautumiseen.

Valtion kannalta on kustannustehokkaampaa hyödyntää kaupallisia sähköisen tunnistamisen palveluita kuin ryhtyä rakentamaan uutta omaa järjestelmää. Koko kansan kattavan valtiollisen järjestelmän suunnittelu, toteutus ja ylläpito olisi valtava kustannus. Edellisten, epäonnistuneiden kokeilujen hintalappu on veronmaksajille ollut kymmeniä miljoonia.

Verkot toimivat poikkeusoloissakin

Tietoliikenneverkkojen käyttö on koronakriisin myötä kasvanut ennätyslukemiin. Verkot kestävät lisääntyneen käytön hyvin, ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen on mahdollista kaikkialta - niin mobiililla kuin kiinteällä nettiyhteydellä.

Myös etätöiden tekeminen on lisääntynyt huimasti ilman suurempia ongelmia, ja toimivat viestintäverkot helpottavat kotona viihtymistä poikkeusoloissa.

Näinä hankalina aikoina on tärkeää, että on niitäkin asioita, joista ei tarvitse olla huolissaan.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa