Sähköveron luvattu alennus siirtyi huomiselle – olisi tarvittu jo eilen

Kilpailu maailmanluokan palvelinkeskusinvestoinneista on käynyt viime vuosina kuumana. Ruotsi alensi muutama vuosi sitten sähköveronsa EU:n minimitasolle. Samalla se laski konesaleilta vaadittua tehorajaa niin, että myös pienet yksiköt pääsevät alennetun veron piiriin.

Suomella ja Ruotsilla on periaatteessa tasavertaiset edut vahvaan palvelinkeskusteollisuuteen: toimivat kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus ja suotuisa ilmasto.

Ruotsin veronalennus oli toimenpiteenä tehokas. Kaksi mittavaa palvelinkeskusta on kuluneen vuoden aikana ilmoittanut investoivansa nimenomaan Ruotsiin. Lisäksi meneillään on lukuisia pienempiä hankkeita. Googlen isoa laajennusinvestointia lukuun ottamatta Suomi nuolee näppejään.

Ennakoitavuus ja verotaso ohjaavat investointeja

Palvelinkeskuksen sijaintipaikkaa pohtiva ja investointipäätöksiä tekevä yritys ottaa varmasti huomioon verotuksellisen eron, joka on selvästi naapurimaan eduksi. Vero on Suomessa suurille palvelinkeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen Ruotsiin verrattuna. EK:n teettämän kansainvälisen vertailun mukaan meillä on kirittävää sekä palveluiden että datakeskusten sähköverotuksessa.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa tavoitteena on Suomen veropohjan turvaaminen kansainvälistyneessä ja digitalisoituvassa taloudessa. Se vaatii tekoja. Verokilpailu on tullut jäädäkseen, ja siihen on taivuttava mukaan. Investointien suunnittelu vaatii enemmän tietoa muutoksista ja niiden aikataulusta kuin pelkät hallitusohjelman kirjaukset. Nytkin hallitus valitettavasti lykkäsi lupaamansa energiaverotuksen muutokset ensi vuodelle. Onko Suomella enää mitään mahdollisuutta ehtiä kisaan?

5G-palveluiden käyttöön ottamiseksi tarvitaan hajautettuja, kooltaan huomattavasti pienempiä palvelinkeskuksia lähellä asutuskeskuksia. On välttämätöntä, että palvelinkeskusten verotuksen keinotekoinen raja poistetaan Ruotsin tavoin. Hallitusohjelmassa alennus pienille palvelinkeskuksille luvataan siinä tapauksessa, että palvelinkeskuksen tuottama lämpö hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Hyödynnettävyys on reilu vaatimus, mutta varmastikaan kaukolämpöverkko ei tulevaisuudessa ole ainoa tapa varmistaa hukkalämmön jälleenkäyttö. Hukkalämpö voi olla hyötylämpöä monin eri tavoin. Säädökset rakennetaan tulevaa varten, ei nykyiseen hetkeen.

Työkaluja vähähiilisempään tulevaisuuteen

Lisääntyvä datan määrä ja käyttö kuluttaa enemmän energiaa, ja energiatehokkaita ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Digialan tuottamilla palveluilla ja ratkaisuilla voidaan tehokkaasti ja nopeasti sekä vähentää keskeisimpien hiilidioksidipäästöjä tuottavien toimialojen - liikenteen, maatalouden ja energiantuotannon - päästöjä ja rakentaa näin ilmastomuutoksen kannalta kestävämpää yhteiskuntaa.  Digialan rooli on siis merkittävä, kun puhutaan vähähiilisemmän yhteiskunnan rakentamisesta.

Toimiva digi-infra on pohja, jolle rakennetaan suomalaista menestystarinaa digitalisaation kärkimaana. Kun Suomen vahvuus kiistatta on teknologisessa kehityksessä ja sähköisissä palveluissa, olisi paikallaan rinnastaa kaikenkokoiset datakeskukset ja tukiasemat energiaintensiivisenä toimialana sähköveron suhteen vientiteollisuuden rinnalle. Suomen kärkiasema ei säily vain tahdolla – siihen tarvitaan tekoja.

Lue myös: Suomen sähkövero laskettava Ruotsin tasolle

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa