Suomi kolmantena digitaalista kehitystä mittaavissa indekseissä

EU:n Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehitystä mittaava indeksi DESI

Euroopan komission vuosittain tekemässä Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi DESI:ssä (Digital Economy and Society Index) laaditaan kustakin EU-maasta indeksi, joka kuvaa maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä.

Kokonaisindeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services) sekä niiden yhteenvedosta.

Kukin osaindeksi puolestaan sisältää lukuisia eri mittareita, joiden perusteella digitaalista toimintakykyä ja kehitystä arvioidaan. Liian suoraviivaisia johtopäätöksiä maiden keskinäisestä vertailtavuudesta kannattaa kuitenkin välttää, sillä kulttuuriset ja taloudelliset tilanteet sekä koulutuksen ja yhteiskunnan rakenteet vertailtavien maiden välillä vaihtelevat. Tämä tekee kuvaavien, yhteismitallisten mittareiden valinnasta vaikeaa. Suuntaviivoja vertailut silti antavat, ja kunkin maan omaa digitaalista kehitystä mittarit kuvaavat hyvin.

Suomi mukana huippusuoriutujien ryhmässä

Suomen kokonaisindeksi vuonna 2018 oli 70,1.  Tällä pisteluvulla Suomi oli kolmas EU:n 28 maasta. EU:n keskiarvo oli 54,0. Suomen sijoitus putosi yhdellä edellisestä vuodesta, jolloin Suomi oli toisena pisteluvulla 67,2. EU:n keskiarvo oli tällöin 50,8.

Kokonaistuloksensa perusteella Suomi kuului huippusuoriutujien ryhmään. Muut maat tässä ryhmässä olivat Tanska, Ruotsi, Alankomaat, Luxemburg, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Belgia ja Viro.

Inhimillinen pääoma ja julkishallinnon digitaaliset palvelut Suomen vahvuuksia osaindekseissä

Suomen vahvuuksia osaindekseissä tänä vuonna olivat inhimillinen pääoma ja julkishallinon sähköiset palvelut. Niissä molemmissa Suomi oli EU-maiden paras. Huonoin sijoitus, yhdeksäs sija, Suomella oli siirtoyhteydet-osaindeksissä.

Siirtoyhteydet -osaindeksissä Suomen vahvuutena mobiililaajakaistan käyttö ja laajakaistaliittymien hinnat

Siirtoyhteydet-osaindeksi mittaa muun muassa laajakaistojen levinneisyyttä ja käyttöä kotitalouksissa sekä 4G- ja NGA-verkkojen kattavuutta. Suomen tulos tässä oli 66,1 pistettä ja sijoitus yhdeksäs. EU:n keskiarvo oli 62,6 pistettä.

Ensimmäisen sijan Suomi sai mobiililaajakaistan käyttöönotossa ja laajakaistaliittymien hintaindeksissä. 4G-verkon kattavuudessa Suomi oli seitsemäntenä siitä huolimatta, että 4G-verkon kattavuus on 98 prosenttia kotitalouksista. EU:n keskiarvon alapuolelle Suomi sijoittui nopean laajakaistan kattavuudessa ja käytössä sekä ultranopeiden laajakaistayhteyksien kattavuudessa. Kiinteän laajakaistan suhteellisen vähäistä käyttöä selittää kuitenkin osaltaan Suomen mobiililaajakaistayhteyksien yleisyys, mikä on 146 liittymää sataa henkilöä kohti, kun EU:n keskiarvo on 90 liittymää henkilöä kohti.

ICT-alan asiantuntijoiden ja alalta valmistuvien määrä toivat Suomelle parhaat pisteet Inhimillinen pääoma -osaindeksissä

Inhimillinen pääoma -osaindeksissä mitataan muun muassa internetin käytön yleisyyttä, henkilöiden digitaalisia taitoja ja ICT-alan asiantuntijoiden sekä valmistuvien opiskelijoiden määriä. Suomen tulos oli 79,2 pistettä ja sijoitus listan ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 56,5 pistettä. Internetin käyttäjien määrässä Suomi oli kuudes, digitaalisissa perustaidoissa neljäs, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrässä ensimmäinen ja alalta valmistuvien määrässä toinen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ICT-ala Suomessa työllistää keskimäärin 100 000 henkilöä joka vuosi. Viime vuoden lopussa määrä oli 104 900.

Kotitalouksien internetpalvelujen käytössä Suomi oli viidentenä

Internetpalvelujen käyttö -osaindeksillä mitataan kotitalouksien internetin käyttötapoja, muun muassa uutisten lukemista, pankkiasiointia, verkkokauppaa ja sosiaalisen median käyttöä. Tässä Suomen tulos oli 65,4 pistettä ja sijoitus viides. EU-maiden keskiarvo oli 50,5 pistettä.

Verkkopankin käytössä Suomi oli ykkösenä. Musiikin kuuntelussa, videoiden katsomisessa ja digitaalisten pelien pelaamisessa Suomi oli toisena. Uutisten seuraamisessa verkossa sekä tilausvideopalveluiden käytössä Suomen sijoitus oli neljäs. Verkko-ostosten teossa Suomi oli kahdeksas. Hieman EU:n keskiarvoa alemmaksi Suomi sijoittui sosiaalisen verkoston käytössä (15. sija) ja videopuheluiden puhumisessa (26. sija).

Yritysten sähköisten palvelujen käytössä Suomi oli toisena

Digitaaliteknologian integraatio -osaindeksi mittaa yritysten sähköisten palvelujen käyttöä, muun muassa verkkokauppaa sekä pilvipalvelujen, sähköisen tiedonjaon ja sosiaalisen median käyttöä. Suomen tulos oli 60,9 pistettä ja sijoitus toinen. EU:n keskiarvo oli 40,1 pistettä.

Parhaiten Suomi menestyi yritysten pilvipalveluiden käytössä, siinä Suomi oli ykkönen.  RFID:n (radiotaajuinen etätunnistus) käytössä Suomi oli kolmas, sosiaalisen median käytössä kuudes ja pk-yritysten verkkokaupassa kahdeksas. Sähköisen tiedonjaon järjestelmien käytössä Suomi oli yhdeksäs. Heikoin Suomi tässä osa-indeksissä oli verkkomyynnissä ulkomaille, siinä Suomen sijoitus oli 23, eli selkeästi EU:n keskiarvon alapuolella.

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindeksissä Suomen sijoitus oli ensimmäinen

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindeksi mittaa sähköisen hallinnon käyttäjien määrää, julkishallinnon digitaalisia palveluja yrityksille, avoimen datan määrää sekä sähköistä terveydenhuoltoa.  Suomen tulos oli 78,6 pistettä ja sijoitus ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 57,5 pistettä.

Vahvimmillaan Suomi oli sähköisen terveydenhuollon käytössä, jossa Suomi oli ensimmäisenä, ja sähköisen hallinnon käyttäjien määrässä, jossa sijoitus oli toinen. Esitäytettyjen lomakkeiden käyttäjien määrässä Suomi oli kolmas ja avoimen datan määrässä viides. Huonoiten Suomi sijoittui julkishallinnon digitaalisen palveluiden määrässä yrityksille, siinä Suomen sijoitus oli 21.

Suomen sijoitus kolmas myös tämän vuoden Digibarometrissä

Digibarometrissä mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä 22 eri maassa 36 yksittäisellä muuttujalla. Muuttujat ryhmitetään kolmen teeman alle: digitaalisuuden edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Muuttujia tutkitaan kolmella eri sektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen hallinto.

Suomi sijoittui vuoden 2018 digibarometrin kokonaisvertailussa kolmannelle sijalle. Edellisenä vuonna Suomen sijoitus oli toinen, joten myös Digibarometrin vertailussa Suomen sijoitus putosi yhdellä. Ensimmäisenä tänä vuonna oli Norja ja toisena USA. Suomen jälkeen tulivat Hollanti, Ruotsi, Tanska, Sveitsi, Israel, Etelä-Korea ja Iso-Britannia. 

Kokonaisindeksiään eniten edelliseen vuoteen verrattuna paransivat Saksa, Israel, USA ja Ranska. Sveitsin pistearvo pysyi lähes samana ja muiden maiden indeksiarvo oli edellisvuodesta laskenut. Eniten pisteitä menettivät Tanska, Intia, Brasilia ja Iso-Britannia.

Kolmesta eri muuttujasta Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä, jossa sijoitus oli toinen, ja käytössä, jossa sijoitus oli kolmas. Vaikutukset-muuttujassa Suomi oli viidentenä.

Kolmesta sektorista Suomi oli vahvimmillaan julkisen sektorin osuudessa, jossa se oli toisena. Yrityssektorilla Suomi oli neljäntenä ja kansalaiset-sektorilla viidentenä.

Digibarometrin julkaisivat yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Business Finland, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi