Töitä on – mistä tekijät?

Mihin perustuu Suomen asema digitalisaation kärkimaana? Yhdellä sanalla vastaten: koulutukseen. Vahva osaaminen on digitaalisen edelläkävijyytemme perusta.

Digialalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on Suomessa EU:n suurin, 6,8 prosenttia. Eurostatin mukaan ICT-ala työllistää EU-maissa keskimäärin 3,7 prosenttia työntekijöistä. Alan työvoiman tarve Suomessa ei vähene, päinvastoin. Suomessa on jo nyt kasvava koodaripula: välitön tarve on 7 000–9 000 osaajalle.

Digialan huippuosaaminen nousee tulevaisuuden kriittiseksi menestystekijäksi. Tekoäly ei korvaa osaamista ja osaajia, ennemminkin päinvastoin. Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Matemaattisten tai teknisten taitojen rinnalla korostuu myös luova ja yhteiskunnallinen ajattelu. Koulutuksen kaikilla asteilla tulee opettaa nykyistä laajemmin paitsi tietotekniikan käyttöä myös sen hyödyntämistä ja kehittämistä.

Matemaattiset taidot  ovat monissa tehtävissä välttämättömiä. Matematiikassa ei kuitenkaan ole kyse vain laskemisesta. Kyse on myös yleishyödyllisestä ajattelutavasta ja loogisesta päättelystä. Matematiikan osaamisen rapistuminen rapauttaa teknologistuvan yhteiskuntamme pohjaa. Matemaattisten aineiden koulutukseen tulee panostaa jo peruskoulusta alkaen.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tukku hyviä hankkeita osaamisperustan vahvistamiseksi. Hankkeet ovat toistaiseksi toiveikkaita kirjauksia. Ne pitää kaikki toteuttaa välittömästi.

Osaajapulan riivaamille aloille lisää aloituspaikkoja

Digitaalinen ja teknologinen kehitys muuttaa työn luonnetta ja työelämän osaamistarvetta ehkä nopeammin kuin uskommekaan. Koodaus- ja ohjelmisto-osaamista tarvitaan kaikilla aloilla. Jotta pysymme muutoksen mukana, tieto- ja viestintätekniikan opiskelun aloituspaikkoja tulee lisätä.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa eri alojen osaajapulaan haetaankin ratkaisua lisäämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. On selvää, että digialan huutava pula ohjelmistoasiantuntijoista on yksi avaamista vaativista pullonkauloista.

Jatkuvan oppimisen uudistus

Useita vuosia kestävä koulutus ei kuitenkaan ratkaise akuuttia osaajapulaa. Aiemman osaamisen päivittäminen vastaamaan työelämän nykytarpeita on varmistettava joustavilla koulutusratkaisuilla. Työelämässä jo olevilla on oltava mahdollisuus erilaisten muuntokoulutusten avulla siirtyä aloille, joilla osaajia tarvitaan.

Rinteen hallitus lupaakin toteuttaa jatkuvan oppimisen uudistuksen, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista.

Elinikäinen oppiminen on jokaisen oikeus. Kun ihmisten joustava oppimispolku turvataan myös perusopetuksen jälkeen, yhteiskunta saa työntekijöitä, joiden osaaminen kohtaa työn uudet vaatimukset.

Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Hallitus on helpottamassa Suomessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden jäämistä maahan uudistamalla ja sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Tavoitteena on lisäksi kasvattaa osaajien työperäistä maahanmuuttoa nopeuttamalla lupakäsittelyä niin, että se kestää keskimäärin kuukauden.

Kun kotimainen työvoima ei kykene vastaamaan digiosaajien tarpeeseen, tarvitsemme asiantuntijoita myös ulkomailta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien lupien saaminen tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi ja nopeaksi. Kuukauden sijaan tavoitteena tulee olla lupaprosessin läpikäyminen päivässä.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa