Tilastotietoa ICT-alan sähkökäytöstä ja laajakaistaverkkojen rakentamisesta

ICT-toimiala Suomessa käyttää sähköä vajaa puolitoista prosenttia koko maan sähkönkäytöstä

ICT-toimiala käytti vuonna 2017 sähköä 3 098 terajoulea. Määrä on laskenut yhdeksän prosenttia vuodesta 2014, jolloin sähkönkäyttö alalla oli 3 393 terajoulea, selviää Tilastokeskuksen energiankäytön tilastosta.

Vuodesta 2016 vuoteen 2017 sähkönkäyttö ICT-alalla kasvoi neljä prosenttia, mutta osuus koko maan sähkönkäytöstä oli edelleen vajaa puolitoista prosenttia. Vuosien 2014 – 2017 välisenä aikana ICT-toimialan käyttämän sähkön osuus on koko ajan pysytellyt hyvin samoissa lukemissa. Enimmillään osuus oli 1,46 prosenttia vuonna 2014 ja pienimmillään 1,28 prosenttia vuosina 2015 ja 2016.

Sähkönkäyttö Suomessa yhteensä ja ICT-toimialalla

Kokonaisuudessaan sähköä on Suomessa käytetty koko tarkastelujakson aikana vuosittain suunnilleen sama määrä, noin 230 000 terajoulea. Kasvua vuodesta 2014 vuoteen 2017 oli 0,7 prosenttia.

Palvelintilan vuokrauksen ja siihen liittyvät palvelut sisältävien toimialaluokkien 62 – 63 sähkönkäyttö on laskenut 21 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2017. Vuonna 2014 määrä oli 997 terajoulea ja vuonna 2017 se oli 792 terajoulea. (Tilastokeskus)

Kansainvälisten arvioiden mukaan palvelinkeskusten sähkönkäyttö on vain yksi prosentti maailmanlaajuisesta sähkönkäytöstä. Helmikuussa 2020 julkaistussa tutkimuksessa todettiin palvelinkeskusten sähkönkäytön vuonna 2010 olleen maailmanlaajuisesti 194 terawattituntia ja nousseen vuonna 2018 noin 205 terawattituntiin. Kasvua oli kuusi prosenttia. Samaan aikaan palvelinkeskusten laskentatapahtumat kasvoivat kuitenkin peräti 550 prosenttia. Palvelinkeskusten sähkönkäytön katsottiin vuosittain tehostuneen parisenkymmentä prosenttia. (Recalibrating global data center energy-use estimates, Science, 28 February 2020)

ICT-toimiala tässä sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokat

  • 26: elektroniikkateollisuus,
  • 61: televiestintä,
  • 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä
  • 63: tietopalvelutoiminta.

Nopea laajakaista -hankkeen tuella rakennetut valokuituverkot

Nopea laajakaista -hankkeen tavoitteena on varmistaa nopeiden verkkojen rakentaminen alueille, joilla kaupallista tarjontaa ei todennäköisesti ole.

Verkkojen rakentaminen toteutetaan valokuidulla. Valtion osuus verkkojen rakentamiskustannuksista vaihtelee 33 – 58 prosentin välillä. Kuntien osuus on 8 – 33 prosenttia ja hankkeen toteuttajan osuus 34 prosenttia.

Vuoden 2018 loppuun mennessä Nopea laajakaista -hankkeessa on rakennettu 21 700 kilometriä valokuituverkkoa, jonka ulottuvilla on yhteensä reilut 100 000 asuntoa ja yritystä.

Nopea laajakaista -hankkeessa rakennetut kuituverkkokilometrit

Nopeita laajakaistaliittymiä on hankkeessa vuoden 2018 loppuun mennessä myyty noin 39 000, mikä on reilut neljä prosenttia kaikista myydyistä FTTB- (kuitu rakennukseen) ja FTTH- (kuitu kotiin) liittymistä. Pelkistä FTTH- liittymistä osuus on 29 prosenttia. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Nopea laajakaista -hankkeessa myydyt liittymät

Nykyisin hanke toimii nimellä Nopea laajakaista -tukiohjelma, ja sen puitteissa nopeiden valokuituverkkojen rakentamiseen myönnettyjä tukia maksetaan vuoteen 2021 saakka. Tukia on myönnetty 64 miljoonaa euroa ja niistä on maksettu 40 miljoonaa euroa. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi