Tunnistaminen toimii – miljoonat muualle kuin valtion välineeseen

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman yksi tavoite on edistää toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä. Valtiovarainministeriössä tämän on ilmeisesti tulkittu tarkoittavan useaan kertaan kuopattua ideaa, jossa valtio kehittää oman tunnistamisvälineensä ja alkaa kilpailla sillä markkinatoimijoiden kanssa.

Uuden tunnistusratkaisun hintalapuksi on arvioitu 15,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi siitä aiheutuisi jatkuvasti kolmen miljoonan euron vuotuiset käyttökustannukset (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:20, s. 44).

Ehdotus on korkean hinnan lisäksi myös kilpailuoikeudellisesti ja valtiontukisäännösten kannalta ongelmallinen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön omassa, 2.7.2020 julkaistussa arviomuistiossa digitaalisen henkilöllisyyden kehitykseen vaikuttavasta lainsäädännöstä (VN/16287/2020) tunnistetaan riski kielletystä valtiontuesta. Tilanteessa, jossa valtion tunnistusväline olisi osana kilpailtua markkinaa ja muodostuisi taloudelliseksi toiminnaksi, olisi arviomuistion mukaan hyvin todennäköisesti kyse kielletystä valtiontuesta (s. 63). Valtion varoilla tuotettu tunnistusväline olisi lisäksi erilaisessa kilpailuasemassa yksityisen sektorin välineisiin verrattuna (s. 65). Arviomuistion mukaan myös sillä, että  valtio  ei enää ostaisi yksityisiä tunnistuspalveluja, vaan tuottaisi oman ratkaisunsa julkishallinnon palveluita varten, saattaa olla valtiontuen ja kilpailuoikeuden kannalta merkitystä (s. 71).

Todellisuudessa esimerkiksi alaikäisten, EU:n ulkopuolisesta maasta tulevien henkilöiden, turvapaikanhakijoiden, suomalaisten viranomaisten kanssa asioivien EU-kansalaisen sekä muiden yksittäisten kohderyhmien tunnistamisen ongelmat voidaan ratkaista valtion ja markkinatoimijoiden yhteistyönä kehitetyillä erillisillä tunnistusratkaisuilla.

Mobiilivarmenne uudistuu

Parhaillaan työn alla oleva uusi versio suomalaisoperaattoreiden Mobiilivarmenteesta on hyvä esimerkki jatkuvasti kehittyvistä, markkinatoimijoiden tarjoamista tunnistusvälineistä. Mobiilivarmenne toimii jatkossakin vahvana sähköisenä tunnisteena, mutta sen lisäksi yleiskäyttöisenä tunnistusvälineenä erilaisissa palveluissa, joissa ei tarvita henkilötunnusta. Enää ei siis palveluihin kirjautuessa tarvitse muistaa erillisiä käyttäjätunnuksia ja salasanoja, ja uuden käyttäjätilin voi myös helposti perustaa Mobiilivarmenteen avulla.

Uudistuva Mobiilivarmenne tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta, ja sen voi itse ottaa käyttöön passin tai henkilökortin avulla.

Uusi versio toimii myös kansainvälisesti. Jos katsotaan tarpeelliseksi, siihen on mahdollista liittää EU-kansalaisille tarkoitettu eIDAS-tunnistautuminen, ja se on yhteensopiva kansainvälisen mobiilioperaattorien yhteistyöjärjestö GSMA:n Mobile Connect -tunnistuspalvelun kanssa. Mobiilivarmenteella voi siis jatkossa tunnistautua maailmanlaajuisesti, turvallisesti ja tehokkaasti.

Valtion ei pidä lähteä kilpailemaan omalla välineellään hyvin toimiville ja entuudestaan kilpailluille tunnistamisen markkinoille. Miljoonille euroille, jotka uppoavaisivat valtion oman tunnistusratkaisun perustamiseen ja ylläpitoon, on vallitsevassa taloustilanteessa taatusti parempaakin käyttöä.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola