Yliopistot siirtyivät etävalintakokeiden aikaan

”Yhteensä 9 824 osallistujaa kirjautui järjestelmään. Kaikki toimi hyvin. Muutama tekninen avunpyyntö, jotka pystytty hoitamaan.”

Tapio Määttä, Akateeminen rehtori,
Itä-Suomen yliopisto

Työviikkoni päättyi mukaviin uutisiin ensimmäisistä yliopistojen isoista etävalintakokeista, kasvatusalan VAKAVA-kokeesta.

Koronapandemian vuoksi yliopistojen valintakokeet järjestetään tänä keväänä pääosin kaksivaiheisina etävalintakokeina. Niiden järjestäminen on edellyttänyt luovuutta ja kekseliäisyyttä.

Tätä kirjoittaessani ensimmäiset etävalintakokeet on järjestetty onnistuneesti. Tämä on ollut mahdollista vain saumattomasti sujuneella moniammatillisella yhteistyöllä. Valtakunnallinen eri yliopistojen välinen tiedonvaihto ja yhteinen koordinaatio ovat osoittautuneet olennaisen tärkeiksi. Opiskelijavalinnat toteutetaan pääosin valtakunnallisina yhteisvalintoina (esim. kauppatieteen, lääketieteen, psykologian ja oikeustieteen yhteisvalinnat).

Uusimuotoisten etävalintakokeiden järjestämiseen osallistuu yliopistoissa ainakin seuraavia toimijoita:

  1. Akateeminen johto: yliopistojen opetusvararehtorit linjaavat valintojen yleiset puitteet.
  2. Akateeminen päätöksenteko: tiedekuntaneuvostot tai dekaanit tekevät valintaperusteita koskevat päätökset.
  3. Opettajat: eri alojen opettajat ja tutkijat valmistelevat kyseisen alan valintakokeet ja määrittävät sen, mitä kokeessa arvioidaan.
  4. Opintohallinnon valinta-asiantuntijat valmistelevat valintaperusteet, neuvovat hakijoita, pohtivat yhdessä muiden toimijoiden kanssa erilaisia toteutusmuotoja, tallentavat valintainfoa, ajavat tuloksia jne.; todella vaativa ja keskeinen tehtävänkuva. 
  5. Opintohallinnon juristit varmistavat, että kaikki sujuu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
  6. Yliopistojen viestintäasiantuntijat muotoilevat yhdessä muiden toimijoiden kanssa valintoja koskevaa viestintää ja hoitavat kriisitilanteissa mediasuhteita yhdessä akateemisen johdon kanssa.
  7. Yliopistojen tietotekniikan asiantuntijat rakentavat yhdessä ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa kunkin valintakokeen tarpeita parhaiten vastaavan teknisen järjestelmän ja varmistavat sen toimivuuden.

Yliopistoissa järjestetään kevään aikana yli 200 eri valintakoetta. Eri tieteenaloilla valintakokeissa mitataan erilaisia asioita. Valintakokeisiin ennakkoon luettava materiaali vaihtelee: joissakin se on tietty lukion oppimäärä, joissakin erillinen ennakkomateriaali, joissakin ennakkovalmistautumista ei ole ollenkaan. Eri alojen kokeet ovat myös muodoltaan erilaisia: joissakin käytetään perinteisesti monivalintoja, joissakin taas laajoja esseitä.

Perinteisten fyysisten valintakokeiden muokkaaminen etänä toteutettavaksi siten, että eri alojen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon, on tarkoittanut sitä, että eri valinnoissa käytetään erilaisia teknisiä ratkaisuja, järjestelmiä ja alustoja. Valintoihin osallistuvien määrä myös vaihtelee muutamasta kymmenestä noin kymmeneen tuhanteen, mikä raamittaa järjestelmävalintoja.

Etävalintakokeet toteutetaan kaksivaiheisina. Ensimmäinen vaihe tehdään itsenäisesti, toinen vaihe on valvottu.

Ensimmäisen vaiheen rakentamisessa on onnistuneesti etsitty ratkaisuja, jotka minimoivat vilpin käytön hyödyn. Vilppi ei kannata, vilppi ei hyödytä -slogan on ollut asiaa koskevan some-keskustelun kärki omassa viestinnässäni. Kokeen laatijat ovat yhdessä tietotekniikan asiantuntijoiden kanssa kehittäneet erilaisia innovatiivisia keinoja vilppiä vastaan. Asia ei ole mielestäni etävalintakokeissa mikään merkittävä ongelma.

Etävalintakokeiden toinen vaihe toteutetaan kesäkuussa valvottuna ensimmäisen, hakijoita karsineen vaiheen jälkeen. Tätä kirjoittaessani valvotun toisen vaiheen teknisiä ratkaisuja ollaan parhaillaan rakentamassa. Kullekin alalle etsitään parhaiten sopivaa toteutusmallia ja teknistä ratkaisua. Olen vakuuttunut siitä, että myös etävalintakokeiden valvottu toinen vaihe saadaan toteutettua onnistuneesti.

Käytettyjen tietoteknisten järjestelmien palveluntuottajat ovat yliopistojen tietotekniikka-asiantuntijoiden tärkeänä yhteistyökumppanina kevään etävalintakokeiden toteutuksessa. Saamieni raporttien mukaan he ovat ketterästi ja joustavasti kehittäneet erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja sellaisiksi, että opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaksivaiheiset etävalintakokeet ovat yliopistoille merkittävä digiloikka. Kuukaudessa on tehty paljon sellaisia asioita, joista on puhuttu vuosikausia. Kevään kokemusten perusteella voitaisiin mielestäni vakavasti harkita etävalintakokeista pysyvääkin opiskelijavalinnan mallia yliopistojen opiskelijavalintoihin.

Teksti: Tapio Määttä
Akateeminen rehtori, Itä-Suomen yliopisto

Tämä aihe liittyy