Elämme sähkömagneettisten kenttien keskellä

Sähkömagneettisia kenttiä on luonnostaan kaikkialla. Näkyvä valo, maapalloa ympäröivä magneettikenttä, radiotaajuudet ja infrapunasäteily ovat esimerkkejä sähkömagneettisista kentistä. Maa, auringon aktiivisuus ja salamointi tuottavat sähkö- ja magneettikenttiä.

Ihmisen tuottamia sähkö- ja magneettikenttiä käytetään muun muassa langattoman viestinnän, tv- ja radiolähetysten, joukkoliikenteen ja erilaisten valvontalaitteiden toiminnassa.

Nykytutkimuksen valossa radiotaajuiset kentät eivät ole ihmiselle vaarallisia.

Matkapuhelimet, tabletit ja muut mobiililaitteet sekä tukiasemat käyttävät toiminnassaan sähkömagneettisia kenttiä. Mobiiliviestinnän terveysvaikutuksia on tutkittu kaikissa ikäryhmissä lapsista vanhuksiin vuosikymmenten ajan ympäri maailmaa niin viranomaisten, tutkimuslaitosten ja kuin yritystenkin aloitteesta.

Tuhansien tutkimusten ja riippumattomien asiantuntijapaneelien laajojen kirjallisuuskatsausten johtopäätökset radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista Säteilyturvakeskus tiivistää: nykyiset enimmäisarvot alittavalla altistumisella ei ole todennettuja haitallisia terveysvaikutuksia.

Radioaallot muuttuvat lämmöksi

Radioaallot muuttuvat kehossa lämmöksi, mistä voi olla seurauksena kehon tai tiettyjen elinten lämpötilan kohoaminen. Mobiililaitteissa on kyse kuitenkin pienistä energiamääristä ja lämpötilan nousu on hyvin vähäistä: lämpeneminen jää celsiusasteen kymmenesosaan matkapuhelinta vasten olevan ihon alueella.

Radioaaltojen ainoa tieteellisesti todennettu vaikutus kudoksessa on lämpeneminen. 

Kansainvälisen riippumattoman asiantuntijakomission ICNIRPin (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) määrittelemien ohjearvojen tarkoituksena on estää sekä kehoon kohdistuvat lämpövaikutukset että kudosten paikallinen kuumeneminen.

5G tulee – lisääntyykö säteily?

Vaikka langaton tietoliikenne on kasvanut viime vuosina moninkertaiseksi, altistuminen tukiasemien kentille ei ole merkittävästi lisääntynyt. Tukiaseman aiheuttama altistus riippuu käytetystä lähetystehosta, ei niinkään teknologiasta.

5G-teknologian aiheuttama altistus on saman tasoinen jo käytössä olevien langattomien teknologioiden (2G, 3G, 4G) kanssa. Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, vanhempaa myös poistetaan, mikä osaltaan tasaa altistuksen määrää.

Tiheään rakennettavien 5G-pientukiasemien teho on pieni, mikä tarkoittaa myös vähäisempää altistusta.

Kun tukiasemia rakennetaan tiheämpään, niiden teho voi olla entistä pienempi. Myös mobiililaite käyttää pienempää tehoa silloin, kun sillä on hyvä yhteys tukiasemaan. Yhteys on tyypillisesti sitä parempi, mitä lähempänä tukiasemaa päätelaite on.

Säädetyt altistusrajat koskevat myös nykyisiä mobiiliverkkoja korkeammilla taajuuksilla toimivaa 5G-verkkoa.

Kuka valvoo?

Säteilyturvallisuutta valvoo Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Säteilyturvakeskus (STUK). Asukkaiden altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen raja-arvoilla, jotka ovat yhdenmukaiset Euroopan unionin neuvoston suosituksen kanssa. Samat altistumisrajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maita.

Matkaviestinverkkojen tukiasemat sijoitetaan aina Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Säteilyturvakeskus on selvittänyt radiotaajuisille kentille altistumisen määrää tukiasemien lähellä olevissa asunnoissa. Altistuminen oli enimmillään noin puoli prosenttia enimmäisarvosta.

Lue lisää: