ICT ja ympäristö

Viimeksi päivitetty 05.10.2020: sähkön käyttö ja kasvihuonekaasut ICT-alalla (Tilastokeskus)

Sähkönkäyttö

Kasvihuonekaasut

Tutkimuksia ICT-alan ympäristövaikutuksista


Sähkön käyttö

ICT-toimialan sähkönkäyttö Suomessa

  • “Toimialat yhteensä” sisältää tässä myös kotitaloudet.
  • ICT-toimiala tässä sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokat
    • 26: elektroniikkateollisuus
    • 61: televiestintä
    • 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä
    • 63: tietopalvelutoiminta (sisältää mm. palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut)

Tiedot taulukkomuodossa liitetiedostona

Vuonna 2018

ICT-toimialan sähkönkäyttö kasvoi 4,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Osuus kaikkien toimialojen sähkönkäytöstä oli 1,42 prosentista.

Kaikkien toimialojen sähkönkäyttö kasvoi 3,1 prosenttia edellisvuodesta.

Lähde: Energiatilinpito, Tilastokeskus


Kasvihuonekaasut

Suoriksi kasvihuonekaasuiksi (fossiilinen CO2, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) luetaan päästöt, jotka vaikuttavat suoraan ilmaston lämpenemiseen. Nämä kasvihuonekaasupäästöt on raportoitu hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin ilmaistaan niiden yhteenlaskettu ilmastonlämpenemispotentiaali.

Kasvihuonekaasut, toimialat yhteensä ja ICT-alan osuus

  • “Toimialat yhteensä” sisältää tässä myös kotitaloudet
  • ICT-toimiala tässä sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokat
    • 26: elektroniikkateollisuus
    • 61: televiestintä
    • 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä
    • 63: tietopalvelutoiminta (sisältää mm. palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut)

Tiedot taulukkomuodossa liitetiedostona

Kasvihuonekaasut kaasulajeittain eriteltynä ICT-alalla ja toimialoilla yhteensä, taulukko liitteenä

ICT-toimialan osuus kasvihuonekaasuista Suomessa vuonna 2018 oli hyvin alhainen, vain 0,03 prosenttia.. 

Kasvihuonekaasujen eri lajit ja niiden määritelmät

Fossiilinen hiilidioksidi (CO2)

  • pitkäikäinen kasvihuonekaasu, jota esiintyy luonnostaan ilmakehässä tietyissä pitoisuuksissa.
  • Ihmisten toiminta, joka sisältää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kuten esimerkiksi perinteinen sähkön- ja lämmöntuotanto, vapauttaa fossiilista hiilidioksidia ilmakehään.
  • Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi.

Metaani (CH4)

  • kaasumainen hiiliyhdiste, jota esiintyy luonnostaan ilmakehässä pieninä pitoisuuksina.
  • Metaania muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa kuten biojätteen, lannan tai jätevesilietteen mädätyksessä ja mätänemisessä.
  • Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi ja lyhytikäisempi kasvihuonekaasu.

Dityppioksidi (N2O)

  • vahva kasvihuonekaasu 
  • vaikutus ilmaston lämpenemiseen on huomattavasti suurempi kuin hiilidioksidin painoyksikköä kohti.
  • Dityppioksidi on myös otsonikatoa aiheuttava aine.

Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)

  • Keinotekoisia fluorin, vedyn ja hiilen yhdisteitä.
  • Lyhytikäisiä, voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen on satoja tai tuhansia kertoja suurempi kuin hiilidioksidin vaikutus painoyksikköä kohti.
  • HFC-yhdisteitä käytetään ilmastointilaitteissa sekä jäähdytysaineena.
  • Määrät ovat CO2-ekvivalentteja.

Perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet)

  • Keinotekoisia fluorin ja hiilen yhdisteitä.
  • Erittäin pitkäikäisiä ja voimakkaita kasvihuonekaasuja.
  • PFC-päästöt ovat peräisin yhdisteiden suorasta käytöstä elektroniikkateollisuudessa ja jäähdytysjärjestelmissä, sekä alumiinintuotannosta, jossa PFC-yhdisteitä syntyy sivutuotteena.
  • Määrät ovat CO2-ekvivalentteja.

Rikkihesafluoridi (SF6)

  • kaasumainen rikin ja fluorin yhdiste 
  • erittäin pitkäikäinen ja kaikista voimakkain kasvihuonekaasu, vaikutus ilmastonlämpenemiseen on yli 20 000 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin painoyksikköä kohti
  • käytetään sähkönsiirron laitteissa ja toiminnoissa eristykseen ja jäähdytykseen
  • Määrät ovat CO2 ekvivalentteja

Tilastokeskuksen tuottamien Ilmapäästöt toimialoittain ja Kasvihuonekaasut -tilastojen eroavaisuudet:

Ilmapäästöt toimialoittain

  • Sisältää myös Suomen kansalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä sekä suomalaisista kalastusaluksista ulkomailla.
  • Toimialoittaisista ilmapäästöistä vähennetään ulkomaiden kansalaisten maa-, vesi- ja ilmaliikenteen päästöt Suomen alueella. 
  • Tilastossa käytetään toimialaluokitusta, mikä mahdollistaa ICT-toimialan seurannan.

Kasvihuonekaasut

  • Sisältää ainoastaan Suomen alueella syntyvät päästöt riippumatta päästön aiheuttajan kansalaisuudesta. 
  • Perustuu sektorijakoon, joten ICT-toimialan seuranta ei ole mahdollista.

Tutkimuksia ICT-alan ympäristövaikutuksista

ICT:n rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä energia-alalla. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:11

ICT-ala, ilmasto ja ympäristö: ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:9

Selvitys ICT-alan nousevien teknologioiden vaikutuksista ympäristön- ja ilmastonmuutokseen. Deloitte. Traficomin julkaisuja 224/2020.