IoT esineiden internet

Viimeksi päivitetty 23.02.2021: arvioita IoT-laitteiden maailmanlaajuisista markkinoista ( ABI Research, IDC)

IoT Suomessa

IoT Euroopassa

IoT maailmalla

Käsitteitä ja määritelmiä


IoT, Internet of Things, asioiden ja esineiden internet, teollinen internet, asioiden ja esineiden verkottuminen…

Eri tutkimuslaitosten julkaisemissa ennusteissa ja arvioissa on isoja eroja, mikä osittain johtunee toistaiseksi selkiytymättömistä määritelmistä IoT:n ja siihen yhteydessä olevien laitteiden suhteen.


IoT Suomessa

Esineiden internet yrityksissä

Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2020 -tutkimuksessa selvitettiin myösIoT:n käyttöä yrityksissä. Keskimäärin 40 prosentilla yrityksistä oli käytössä laitteita tai järjestelmiä, joita voi valvoa tai hallita internetin välityksellä. Osuus vaihteli yrityksen toimialan ja koon mukaan. Pienimmissä yrityksissä, 10 – 19 henkilöä työllistävissä, osuus oli 34 prosenttia ja suurimmissa, yli 100 henkilöä työllistävissä, osuus oli 52 prosenttia.

 Esineiden internetin käyttö yrityksissä

  • Vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset

Esineiden internetin käyttötarkoitukset

  • vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2020, Tilastokeskus


Liikenne- ja viestintävirasto kysyy viestintäpalveluiden kuluttajatutkimuksessa vastaajilta muun muassa mitä internetiin kytkettyjä laitteita kotitalouksiin oli hankittu.

Kotitalouksien hankkimat internetiin kytkettävät laitteet, prosenttia vastaajista

Vuonna 2020 noin 36 prosenttia ei ollut hankkinut mitään näistä laitteista tai ei osannut sanoa, vuonna 2019 osuus oli 40 prosenttia ja vuonna 2018 se oli 48 prosenttia.

Lähde: Kuluttajatutkimus 2020, Liikenne- ja viestintävirasto


Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysytään internetiin liitettyjen laitteiden ja järjestelmien käytöstä kotitalouksissa.

Vuoden 2020 kyselyssä eniten, 30 prosenttia, oli käytetty internetiin liitettyjä älykelloja, kuntoilu- ja turvalaitteita.

Internetiin liitettyjen laitteiden ja järjestelmien käyttö kotitalouksissa

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2020, Tilastokeskus


Smart City Index

IMD ja SUTD (=Singapore University of Technology and Design) laativat yhteistyössä maapallon 109 kaupungista ”Smart City Index” -vertailun.

Vuoden 2020 indeksissä Helsinki oli listalla toisena. Sen sija parani kuudella edellisen vuoden indeksistä.

Ykkösenä vertailussa oli Singapore, kolmantena Zurich ja neljäntenä Auckland. Muista Pohjoismaista Oslo oli viides, Kööpenhamina kuudes ja Tukholma 16.

Vertailu perustuu asukkaiden käsitykseen oman kaupunkinsa järjestelmistä ja teknologisista sovelluksista.

Lähde: Smart City Index 2020, IMD ja SUTD


IoT Euroopassa

Euroopan komission perustama AIOTI:n (Alliance for Internet of Things Innovation) tehtävänä on kehittää ja muodostaa vuorovaikutuskanavia Internet of Things-asioiden parissa olevien tahojen välille ja luoda Eurooppaan dynaaminen IoT-ekosysteemi.

AIOTI:n julkaisemia raportteja. Muun muassa: Report on Wearables, Report on Smart Cities, Report on Smart Mobility.

Lähde: The Alliance for Internet of Things Innovation (AIOTI), EU

IDC (huhtikuussa 2020) arvioi älykotilaitteiden määrän Euroopassa olevan 39,9 miljoonaa laitetta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 20,4 prosenttia. Vuonna 2024 älykotilaitteiden toimituksia Euroopan markkinoilla ennustetaan olevan 201,1 miljoonaa. Suurimpia toimittajia olisivat Amazon.com (19 prosenttia), Google (15,2 prosenttia) ja Samsung (12,7 prosenttia).

IDC:n (helmikuussa 2019) arvion mukaan eurooppalaiset IoT-markkinat vuonna 2019 olisivat 171 miljardia dollaria, kasvua edellisestä vuodesta olisi 19,8 prosenttia.  Vuoteen 2022 mennessä markkinoiden ennustetaan kasvavan 241 miljardiin dollariin.  Vuonna 2019 Saksan IoT-markkinoiden arvioidaan olevan Euroopan suurimmat, reilut 35 miljardia dollaria. Ranskan ja UK:n markkinoiden arvioidaan olevan yli 25 miljardia dollaria ja Italian noin 19 miljardia dollaria.


IoT maailmalla

IDC (joulukuussa 2020) arvioi puettavan teknologian maailmanlaajuisten markkinoiden kasvaneen 35,1 prosenttia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Laitetoimitusten arvioitiin olevan 125 miljoonaa kappaletta. Suurimmat markkinaosuudet: Apple 33,1 prosenttia, Xiaomi 13,6 prosenttia ja Huawei 11,0 prosenttia.

ABI Research (marraskuussa 2020) arvioi yhdistettynä ja aktiivisessa käytössä olevien IoT-laitteiden määräksi maailmanlaajuisesti 6,6 miljardia. Näistä 840 miljoonaa, noin 8 prosenttia, käyttäisi mobiiliverkkoa

Ericsson:in(marraskuussa 2020) mukaan laajapeittoisten (wide-area) IoT-yhteyksien määrän vuonna 2020  arvioidaan olevan  1,9 miljardia ja sen ennustetaan kasvavan 6,3 miljardiin vuonna 2026. Vuotuinen kasvu 2020 – 2026 olisi 22 prosenttia.  Näistä mobiiliyhteyksiä olisi 1,7 miljardia vuonna 2020 ja 5,9 miljardia vuonna 2026, ja vuotuinen kasvuvauhti 23 prosenttia. Lyhyen kantaman (short-range) IoT-yhteyksien määrän vuonna 2020 arvioidaan olevan 10,7 miljardia ja sen ennustetaan kasvavan 20,6 miljardiin vuonna 2026, vuotuinen kasvu olisi 12 prosenttia. Kaikkien IoT-yhteyksien määrä yhteensä kasvaisi 12,6 miljardista vuonna 2020 vuoden 2026 ennusteen mukaan 26,9 miljardiin. Vuotuinen kasvuvauhti olisi 13 prosenttia. (Ericsson Mobility Report)

IDC (syyskuussa 2020) arvioi älykotilaitteiden maailmanlaajuisten markkinoiden kasvavan 4,1 prosenttia vuonna 2020. Toimitusten määrä olisi yli 854 miljoonaa älykotien laitetta. Vuonna 2024 toimitusten määrän ennustetaan kasvavan yli 1,5 miljardiin laitteeseen ja viiden vuoden vuotuisen kasvun olevan 14 prosenttia. Videoviihteeseen liittyvien laitteiden (esim. älytelevisiot) markkinaosuuden vuonna 2020 arvioidaan olevan 41,4 prosenttia, kodin turva- ja valvontalaitteiden 19,5 prosenttia ja älykaiuttimien 15,6 prosenttia. Ennuste vuoden 2024 vastaavista markkinaosuuksista: videoviihde 31,3 prosenttia, kodin turva- ja valvonta 21,1 prosenttia ja älykaiuttimet 14,1 prosenttia.

ABI Researchin (elokuussa 2020) arvion mukaan IoT yhdyskäytävä -laitteiden (IoT Gateways) maailmanlaajuiset toimitukset vuonna 2020 olisivat 102 miljoonaa laitetta ja kasvaisivat 169,2 miljoonaan toimitukseen vuonna 2025. Vuotuinen kasvu olisi 10,6 prosenttia. Vastaavasti älykkäiden IoT yhdyskäytävä -laitteiden (Smart IoT gateways) toimitusten vuonna 2020 arvioidaan olevan 8,5 miljoonaa laitetta ja määrän kasvavan 21,4 miljoonaan laitteeseen vuonna 2025. Vuotuinen kasvu olisi 20,2 prosenttia.

Abi Researchin (elokuussa 2020) mukaan maailmanlaajuisten älykotimarkkinoiden arvo vuonna 2020 olisi 85 miljardia dollaria. Kasvua olisi noin neljä prosenttia edellisestä vuodesta, kun kasvuarvio ennen koronapandemiaa oli 21 prosenttia. Uusien ennusteiden mukaan älykotimarkkinoiden maailmanlaajuinen arvo vuonna 2026 olisi 317 miljardia dollaria, mikä olisi viisi prosenttia enemmän kuin ennen koronapandemiaa annetussa ennusteessa.

IDC (kesäkuussa 2020) arvioi koronapandemian hidastavan IoT-kulutuksen kasvua vuonna 2020. Maailmanlaajuisen IoT-kulutuksen arvioidaan olevan 742 miljardia vuonna 2020, kasvua edellisestä vuodesta olisi 8,2 prosenttia, kun ennen pandemiaa, annettu kasvuarvio oli 14,9 prosenttia. Kasvun ennustetaan kuitenkin palaavan ennalleen jo vuonna 2021 ja vuotuisen kasvun 2020 – 2024 ennustetaan olevan 11,3 prosenttia.

GSMA (maaliskuussa 2020) arvioi IoT-yhteyksiä olevan maailmanlaajuisesti 12 miljardia vuonna 2019. Ennusteen mukaan niiden määrä vuonna 2025 kasvaa 25 miljardiin. Yritysten IoT-yhteyksien määrän ennustetaan ylittävän kuluttajien käytössä olevien IoT-yhteyksien määrän vuonna 2024. Vuonna 2025 yritysten IoT-yhteyksiä olisi 13,3, miljardia, jolloin osuus kaikista IoT-yhteyksistä olisi 53 prosenttia. Suurimmat kasvukohteet ovat älykodit ja älykkäät rakennukset. IoT-markkinoiden maailmanlaajuiset markkinoiden arvioidaan olevan 343 miljardia euroa vuonna 2019 ja sen ennustetaan nousevan 1 123 miljardiin vuonna 2025. Siitä 5 prosenttia ennustetaan tulevan IoT-liittymistä, 67 prosenttia sovelluksista, palveluista ja alustoista sekä 28 prosenttia asiantuntijapalveluista. Älykotilaitteita kotitalouksissa on eniten Kiinassa, toiseksi eniten USA:sssa ja kolmanneksi eniten EU8-maissa. Lähde: The Mobile Economy 2020, GSMA


IoT käsitteitä ja määritelmiä

Internet of Things, lyhenettynä IoT voidaan määritellä eri tavoin. Tässä joitakin:

Suomen kielessä IoT:stä puhutaan asioiden ja esineiden internetinä tai pelkästään esineiden internetinä, joskus myös teollisena internetinä. Eri käsitteet saattavat myös kuvata käyttäjän erilaisia painotuksia.

Sanastokeskus on suomentanut IoT -käsitteen esineiden internetiksi ja määritellyt sen: Internet esineiden ja laitteiden tiedonvälityskeinona. Lisäselvityksenä se mainitsee:

  • Esine, kuten auto, sähkölaite tai ruokatavara, voi liittyä suoraan internetiin sellaisen tietokoneena toimivan komponentin avulla, jolla on IP-osoite. Komponentti voi olla esimerkiksi anturi, RFID- tai WLAN-siru. Toisinaan riittää, että esineellä on jokin tunniste, kuten postipaketin lähetystunnus tai ajoneuvon rekisterinumerosta muokattu yksilöllinen tunniste, jonka avulla esine voidaan tunnistaa internetissä. Esineen ei silloin tarvitse kytkeytyä suoraan internetiin.
  • Esineiden internetiä käytetään esimerkiksi energia- ja kuljetusalalla. Energiayhtiöt ovat antaneet kuluttajille älykkäitä sähkömittareita, joilla kuluttajat saavat tosiaikaista tietoa kulutuksesta ja energiayhtiöt voivat etälukea mittareita. Esineiden internetiä voi hyödyntää myös logistiikassa, jolloin esimerkiksi ruokatavara voi mitata ympäristönsä lämpötilaa jakeluketjussa, ja hälyttää, jos lämpötila ylittää tai alittaa tietyn rajan.

Lähde: Termipankki TEPA, Sanastokeskus

Teollinen internet -käsitteen on VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto määritellyt seuraavasti:

Teollisella internetillä tarkoitetaan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä kehittyneiden tiedon analysointimenetelmien soveltamista teollisuuden ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintojen syntymiseen. Usein teollisen internetin käsitteeseen liitetään myös toiminnan digitalisointi laajemmin, esimerkiksi työntekijöiden varustaminen mobiililaitteilla.

Heikki Ailiston näkemyksen mukaan teollinen internet ja IoT puhuvat samasta asiasta, mutta teollinen internet katsoo asiaa hyödyntäjän näkökulmasta ja IoT katsoo enemmän toteutusta, teknologiaa, kuten esim. protokollia, reititystä.

Accenturen määritelmä teollinen internet-käsitteestä:

Teollinen internet yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi.

Lyhyesti sanottuna IoT:ssa eli asioiden ja esineiden internetissä laitteet, esineet, asiat voivat verkon kautta viestiä keskenään. Tähän kuuluvat esimerkiksi älykodit, joissa jääkaappi ilmoittaa käyttäjälle maidon loppumisesta tai älykäs sähkömittari viestii sekä energiayhtiölle että sähkön käyttäjälle sähkön käytöstä. Tähän kuuluu myös puettava teknologia (wearable technology), jossa esimerkiksi urheilupaita kykenee mittaamaa liikkujan pulssia ja siirtämään tiedon tämän älypuhelimeen.