Kansainvälisiä tietoyhteiskuntavertailuja

Viimeksi päivitetty 16.06.2021: Digibarometri 2021 (Etla)


EU Digital Economy and Society Index (DESI)

Digibarometri

Teknologiabarometri


Tietoyhteiskuntavertailujen haasteellisuudesta

Vertailuissa valitaan eri näkökulmia: kuinka laajalti tietotekniikka on saatavilla ja käytössä sekä toisaalta esimerkiksi mitä palveluita on sähköisesti saatavilla, millä kehitysasteella ne ovat ja paljonko niitä todellisuudessa käytetään. Vertailussa voidaan tarkastella kehitystä kuluttajan tai yrityksen näkökulmasta.

Vertailtavien maiden kulttuuriset ja taloudelliset tilanteet sekä koulutuksen ja yhteiskunnan rakenteet vaihtelevat suuresti. Kuvaavien, yhteismitallisten mittareiden valinta on vaikeaa. Saatavilla olevan tiedon laatu voi vaihdella ja mittarin sisältö poiketa eri maiden välillä.

Suuntaviivoja vertailut kuitenkin antavat ja niitä kannattaa hyödyntää kehitystyön apuna, kunhan samalla muistaa välttää liian suoraviivaisten johtopäätösten tekemisen.


EU Digital Economy and Society Index (DESI)

Euroopan komission Digital Economy and Society Index -tutkimuksessa laaditaan kustakin EU-maasta indeksi, joka kuvaa maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä.

Indeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services) sekä niiden yhteenvedosta. Indeksi ilmaistaan pisteluvuilla 0 – 100. Mitä lähempänä sataa pistettä mittarin pisteluku on, sen parempi on tulos.

Vuonna 2020 Suomi sijoittui DESI-indeksin kokonaistuloksissa EU-maiden ensimmäiseksi, Suomen pisteluku oli 72,3. EU:n keskiarvo oli 52,6. Vuonna 2019 Suomi oli myös ensimmäisenä pisteluvulla 68,1 ja vuonna 2018 toinen pisteluvulla 62,8. EU:n keskiarvo vuonna 2019 oli 49,4 ja vuonna 2018 se oli 46,5.

Muita kymmenen parhaan maan joukkoon kuuluneita maita olivat: Ruotsi, Tanska, Hollanti, Malta, Irlanti, Viro, UK, Belgia ja Luxemburg.

EU-maiden kokonaistulokset

Suomen tulokset DESI:n osaindekseissä

Siirtoyhteydet (Connectivity) -osaindeksissä mitattiin muun muassa laajakaistayhteyksien levinneisyyttä ja käyttöä kotitalouksissa tai henkilöillä. Uutena mittarina oli mukana myös valmiudet 5G-verkkoon. Suomen tulos tässä oli 59,2 pistettä ja sijoitus 9. EU:n keskiarvo oli 50,1 pistettä. Suomen sijoitus tässä putosi kolme sijaa edellisestä vuodesta.

Suomen tulokset yksittäisissä mittareissa:

  • Kiinteän laajakaistan kokonaiskäyttö 57 prosenttia kotitalouksista (EU 78 prosenttia)
  • Vähintään 100 Mbit/s kiinteän laajakaistan käyttö 23 prosenttia (EU 26 prosenttia)
  • Nopean laajakaistan (NGA-verkkojen) kattavuus 75 prosenttia (EU 86 prosenttia)
  • Erittäin suuren kapasiteetin kiinteän verkon kattavuus 58 prosenttia (EU 44 prosenttia)
  • 4G-verkkojen kattavuus 99 prosenttia (EU 96 prosenttia)
  • Mobiililaajakaistan käyttö 154 liittymää sataa henkeä kohti (EU 100 liittymää)
  • 5G valmius 67 prosenttia (EU 21 prosenttia)
  • Laajakaistaliittymien hintaindeksi 79 pistettä (EU 64 pistettä)

Inhimillinen pääoma (Human Capital) -osaindeksi mittasi muun muassa henkilöiden digitaalista osaamista ja ICT-alan asiantuntijoiden sekä valmistuvien opiskelijoiden määriä. Suomen tulos oli 78,4 pistettä ja sijoitus listan ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 49,3 pistettä. Suomen sijoitus tässä oli sama myös edellisenä vuotena.

Suomen tulokset yksittäisissä mittareissa:

  • Vähintään digitaaliset perustaidot 76 prosenttia väestöstä (EU 58 prosenttia)
  • Perustason ylittävät digitaaliset taidot 50 prosenttia väestöstä (EU 33 prosenttia)
  • Vähintään perustason ohjelmistotaidot 77 prosenttia väestöstä (EU 61 prosenttia)
  • Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat 7,2 prosenttia kaikista työntekijöistä (EU 3,9 prosenttia)
  • Naispuoliset tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat 3 prosenttia naispuolisista työntekijöistä (EU 1,4 prosenttia)
  • Tieto- ja viestintätekniikan alalta valmistuneet 6,3 prosenttia valmistuneista (EU 3,6 prosenttia)

Internetpalvelujen käyttö (Use of Internet Services) -osaindeksillä mitattiin ihmisten internetin käyttöä ja käyttötapoja, muun muassa uutisten lukemista, pankkiasiointia, verkkokauppaa ja sosiaalisen median käyttöä. Tässä Suomen tulos oli 76,3 pistettä ja sijoitus ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 58,0 pistettä.  Suomen sijoitus tässä nousi kolme sijaa edellisestä vuodesta.

Suomen tuloksia joissakin yksittäisissä mittareissa:

  • Henkilöt, jotka eivät ole koskaan käyttäneet internetiä 3 prosenttia väestöstä (EU 9 prosenttia)
  • Internetin käyttäjät 93 prosenttia väestöstä (EU 85 prosenttia). Internet-palveluista suomalaisten eniten käyttämiä olivat pankkipalvelut (95 prosenttia netin käyttäjistä), musiikki, videot ja pelit (94 prosenttia netin käyttäjistä), uutiset (85 prosenttia netin käyttäjistä)

Digitaaliteknologian integraatio (Integration of Digital Technology) -osaindeksi mittasi yritysten sähköisten palvelujen käyttöä, muun muassa verkkokauppaa sekä pilvipalvelujen, sähköisen tiedonjaon ja sosiaalisen median käyttöä. Suomen tulos oli 67,0 pistettä ja sijoitus toinen. EU:n keskiarvo oli 41,4 pistettä. Suomen sijoitus tässä nousi kolme sijaa edellisestä vuodesta.  

Suomen tulokset yksittäisissä mittareissa:

  • Sähköisen tiedonjaon järjestelmät 43 prosenttia yrityksistä (EU 34 prosenttia)
  • Sosiaalinen media 44 prosenttia yrityksistä (EU 25 prosenttia)
  • Massadata 19 prosenttia yrityksistä (EU 12 prosenttia)
  • Pilvipalvelut 50 prosenttia yrityksistä (EU 18 prosenttia)
  • Verkkokauppaa harjoittavat yritykset 22 prosenttia yrityksistä (EU 18 prosenttia)
  • Verkkomyynti ulkomaille 9 prosenttia yrityksistä (EU 8 prosenttia)

Julkishallinnon digitaaliset palvelut (Digital Public Services) -osaindeksillä mitattiin muun muassa sähköisen hallinnon käyttäjien määrää, julkishallinnon digitaalisia palveluja yrityksille sekä avoimen datan käyttöä.  Suomen tulos oli 87,0 pistettä ja sijoitus neljäs. EU-maiden keskiarvo oli 72 pistettä. Suomen sijoitus tässä putosi yhdellä sijalla edellisestä vuodesta.

Suomen tulokset yksittäisissä mittareissa:

  • Sähköisen hallinnon käyttäjät 94 prosenttia internetin käyttäjistä, joiden toimitettava lomakkeita (EU 67 prosenttia)
  • Esitäytetyt lomakkeet 82 pistettä (EU 59 pistettä)
  • Verkkopalvelun loppuun saattaminen 96 pistettä (EU 90 pistettä)
  • Julkishallinnon digitaaliset palvelut yrityksille 92 pistettä (EU 88 pistettä)
  • Avoin data 76 prosenttia enimmäispisteistä (EU 66 prosenttia)

Suomen osaindeksien tulokset

Lähde: Digital Economy and Society Index, DESI 2020, EU

DESI, Suomen maaraportti


Digibarometri

Vuonna 2021 Digibarometrin julkaisivat yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen toteutti Etlatieto Oy. Digibarometri julkaistiin 16.6.2021.

Digibarometrissä mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä 36 yksittäisellä muuttujalla 22 eri maassa. Muuttujat ryhmitetään kolmen teeman alle: 1) edellytykset, 2) käyttö ja 3) vaikutukset sekä kolmelle sektorille: 1) yritykset, 2) kansalaiset ja 3) julkinen sektori.

Suomi säilytti edellisvuotisen sijansa ollen vuoden 2021 digibarometrin kokonaisvertailussa toisella sijalla. Pisteluku oli 76,5.

Digibarometri 2021, kokonaisindeksi

Kokonaistuloksissa ensimmäisenä oli Tanska pisteluvulla 76,9. Suomen jälkeen kolmantena oli Ruotsi pisteluvulla 73,8, neljäntenä Norja (73,2 pistettä) ja viidentenä Yhdysvallat (72,4 pistettä).

Kolme parasta sijoitusta kolmen eri muuttujan osalta kaikki sektorit huomioiden:

  1. Edellytykset: Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat
  2. Käyttö: Tanska, Norja, Suomi
  3. Vaikutukset: USA, Etelä-Korea, Ruotsi (Suomi sijalla 6)

Kolme parasta sijoitusta eri sektoreiden osalta kaikki muuttujat huomioiden:

  1. Yritykset: Ruotsi, Norja, Tanska (Suomi sjalla 4)
  2. Kansalaiset: Tanska, Norja, Alankomaat (Suomi sijalla 4)
  3. Julkinen: Suomi, Yhdysvallat, Alankomaat

Yksityiskohtaiset tulokset ja analyysit löytyvät Digibarometrin verkkosivuilta.

Lähde: Digibarometri 2021


Teknologiabarometri

VTT on kehittänyt TEK:in (Tekniikan Akateemisten liitto) toimeksiannon perusteella teknologiabarometrin, jonka avulla mitataan Suomen teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa verrattuna Alankomaiden, Iso-Britannian, Japanin, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen vastaaviin.

Teknologiabarometri koostuu neljästä indikaattorista, joita kutakin arvioidaan kolmen mittariston avulla:

  1. Informaatioyhteiskunta: peruskoulutus, yleissivistys ja osaaminen sekä tieteellisteknologinen oppiminen
  2. Tietoyhteiskunta: t&k investoinnit, tieto- ja viestintäteknologia, sekä uuden tiedon soveltaminen
  3. Tietämysyhteiskunta: tiedon ymmärtäminen ja hallinta, yrittäjyys ja verkottuneisuus ja kansainvälisyys
  4. Kestävä kehitys: terveys, tulonjako, työllisyys tasa-arvo, ympäristön suojelu ja ympäristön tila

Jokainen osio sisältää runsaasti tilastollisia vertailuja. Ne perustuvat pääasiallisesti Eurostatin virallisiin tilastoihin. Tilastoista käytetään tuoreimpia saatavissa olevia. Tietojen tuoreus vaihtelee maittain, mikä jonkin verran haittaa vertailukelpoisuutta.

Lisäksi haastateltiin nuoria, TEK:in jäseniä, poliittisia päättäjiä sekä suurimpien teollisuusyritysten teknologiajohtajia. Lisäksi haastateltiin nuoria, TEK:in jäseniä, poliittisia päättäjiä sekä suurimpien teollisuusyritysten teknologiajohtajia. 

  • Informaatioyhteiskunta-kokonaisindikaattorilla mitattuna Suomi sijoittui edelleen ensimmäiseksi ja on vertailumaiden keskiarvon yläpuolella kaikkien kolmen osa-indikaattorin osalta.
  • Tietoyhteiskuntamittari-kokonaisindikaattorilla tarkasteltuna Suomi sijoittui neljänneksi, mikä oli lähellä keskiarvoa. Ensimmäisenä oli Korea, toisena Alankomaat ja kolmantena Ruotsi.                      
  • Tietämysyhteiskunta-kokonaisindikaattorissa Suomi oli viidentenä, hieman vertailumaiden keskiarvon alapuolella.  Suomea ennen olivat Alankomaat, Ruotsi, Yhdysvallat, Korea.
  • Kestävän kehityksen kokonaisindikaattorilla mitattuna Suomi sijoittui vertailumaiden keskiarvon alapuolella.  Ainoastaan Korean ja Saksan sijoitus oli huonompi kuin Suomen, muut vertailumaista olivat Suomen edellä.

Lähde: Teknologiabarometri, Tekbaro 2019 julkaistiin toukokuussa 2019