ICT ja ympäristö

Viimeksi päivitetty 23.3.2020: tietopankkiin avattu uusi sivu ICT ja ympäristö. Sisältää muun muassa tilastoja ICT-toimialan aiheuttamista kasvihuonekaasuista ja sähkön käytöstä.

Sähkönkäyttö

Kasvihuonekaasut


Sähkön käyttö

ICT-toimialan sähkönkäyttö Suomessa

  • "Toimialat yhteensä" sisältää tässä myös kotitaloudet.
  • ICT-toimiala tässä sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokat
    • 26: elektroniikkateollisuus
    • 61: televiestintä
    • 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä
    • 63: tietopalvelutoiminta (sisältää mm. palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut)

Tiedot taulukkomuodossa liitetiedostona

ICT-toimialan sähkönkäyttö oli laskenut 9 prosenttia vuodesta 2014 (3 393 terajoulea) vuoteen 2017 (3 098 terajoulea). Vuodesta 2016 alan sähkönkäyttö kasvoi 4 prosenttia vuoteen 2017. Osuus kaikkien toimialojen sähkönkäytöstä vaihteli 2014 – 2017 välisenä aikana vain vähän: 1,46 prosentista 1,28 prosenttiin.

Palvelintilan vuokrauksen ja siihen liittyvät palvelut sisältävien toimialaluokkien 62 – 63 sähkönkäyttö oli laskenut 21 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2017. Vuonna 2014 määrä oli 997 terajoulea ja vuonna 2017 se oli 792 terajoulea. 

Kokonaisuudessaan sähköä oli Suomessa käytetty koko tarkastelujakson aikana vuosittain suunnilleen sama määrä, noin 230 000 terajoulea. Kasvua vuodesta 2014 oli 0,7 prosenttia vuoteen 2017.

Kansainvälisissä arvioissa palvelinkeskusten sähkönkäytön arvioidaan maailmanlaajuisesti olevan yksi prosentti kaikesta sähkönkäytöstä. Helmikuussa 2020 julkaistussa tutkimuksessa todettiin palvelinkeskusten sähkönkäytön kasvaneen 6 prosenttia vuodesta 2010. Samaan aikaan niiden tiedonsiirtotapahtumat kasvoivat 550 prosenttia. Palvelinkeskusten sähkönkäytön hyötysuhteen arvioitiin parantuneen 20 prosenttia vuosittain vuodesta 2010 lähtien.

Lähteet: Data Center use less enrgy than you think, Science Daily (vapaasti luettavissa), Recalibrating global data center energy-use estimates, Science (koko artikkeli ostettavissa)

 


Kasvihuonekaasut

Suoriksi kasvihuonekaasuiksi (fossiilinen CO2, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) luetaan päästöt, jotka vaikuttavat suoraan ilmaston lämpenemiseen. Nämä kasvihuonekaasupäästöt on raportoitu hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin ilmaistaan niiden yhteenlaskettu ilmastonlämpenemispotentiaali.

Kasvihuonekaasut, toimialat yhteensä ja ICT-alan osuus

  • "Toimialat yhteensä" sisältää tässä myös kotitaloudet
  • ICT-toimiala tässä sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokat
    • 26: elektroniikkateollisuus
    • 61: televiestintä
    • 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä
    • 63: tietopalvelutoiminta (sisältää mm. palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut)

Tiedot taulukkomuodossa liitetiedostona

Kasvihuonekaasut kaasulajeittain eriteltynä ICT-alalla ja toimialoilla yhteensä, taulukko liitteenä

ICT-toimialan osuus kasvihuonekaasuista Suomessa vuonna 2017 oli hyvin alhainen, vain 0,06 prosenttia. Osuus oli pysynyt  alhaisena koko tarkastelujakson aikana vuodesta 2014 alkaen. Korkeimmillaan se oli 0,07 prosenttia vuosina 2014 ja 2015 ja alimmillaan 0,05 prosenttia vuonna 2016. 

Kasvihuonekaasujen eri lajit ja niiden määritelmät

Fossiilinen hiilidioksidi (CO2)

  • pitkäikäinen kasvihuonekaasu, jota esiintyy luonnostaan ilmakehässä tietyissä pitoisuuksissa.
  • Ihmisten toiminta, joka sisältää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kuten esimerkiksi perinteinen sähkön- ja lämmöntuotanto, vapauttaa fossiilista hiilidioksidia ilmakehään.
  • Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi.

Metaani (CH4)

  • kaasumainen hiiliyhdiste, jota esiintyy luonnostaan ilmakehässä pieninä pitoisuuksina.
  • Metaania muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa kuten biojätteen, lannan tai jätevesilietteen mädätyksessä ja mätänemisessä.
  • Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi ja lyhytikäisempi kasvihuonekaasu.

Dityppioksidi (N2O)

  • vahva kasvihuonekaasu 
  • vaikutus ilmaston lämpenemiseen on huomattavasti suurempi kuin hiilidioksidin painoyksikköä kohti.
  • Dityppioksidi on myös otsonikatoa aiheuttava aine.

Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)

  • Keinotekoisia fluorin, vedyn ja hiilen yhdisteitä.
  • Lyhytikäisiä, voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen on satoja tai tuhansia kertoja suurempi kuin hiilidioksidin vaikutus painoyksikköä kohti.
  • HFC-yhdisteitä käytetään ilmastointilaitteissa sekä jäähdytysaineena.
  • Määrät ovat CO2-ekvivalentteja.

Perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet)

  • Keinotekoisia fluorin ja hiilen yhdisteitä.
  • Erittäin pitkäikäisiä ja voimakkaita kasvihuonekaasuja.
  • PFC-päästöt ovat peräisin yhdisteiden suorasta käytöstä elektroniikkateollisuudessa ja jäähdytysjärjestelmissä, sekä alumiinintuotannosta, jossa PFC-yhdisteitä syntyy sivutuotteena.
  • Määrät ovat CO2-ekvivalentteja.

Rikkihesafluoridi (SF6)

  • kaasumainen rikin ja fluorin yhdiste 
  • erittäin pitkäikäinen ja kaikista voimakkain kasvihuonekaasu, vaikutus ilmastonlämpenemiseen on yli 20 000 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin painoyksikköä kohti
  • käytetään sähkönsiirron laitteissa ja toiminnoissa eristykseen ja jäähdytykseen
  • Määrät ovat CO2 ekvivalentteja

Tilastokeskuksen tuottamien Ilmapäästöt toimialoittain ja Kasvihuonekaasut -tilastojen eroavaisuudet:

Ilmapäästöt toimialoittain

  • Sisältää myös Suomen kansalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä sekä suomalaisista kalastusaluksista ulkomailla.
  • Toimialoittaisista ilmapäästöistä vähennetään ulkomaiden kansalaisten maa-, vesi- ja ilmaliikenteen päästöt Suomen alueella. 
  • Tilastossa käytetään toimialaluokitusta, mikä mahdollistaa ICT-toimialan seurannan.

Kasvihuonekaasut

  • Sisältää ainoastaan Suomen alueella syntyvät päästöt riippumatta päästön aiheuttajan kansalaisuudesta. 
  • Perustuu sektorijakoon, joten ICT-toimialan seuranta ei ole mahdollista.