IoT esineiden internet

Viimeksi päivitetty 13.5.2020: arvioita ja ennusteita IoT-markkinoista maailmalla (GSMA) 

IoT Suomessa

IoT Euroopassa

IoT maailmalla

Käsitteitä ja määritelmiä


IoT, Internet of Things, asioiden ja esineiden internet, teollinen internet, asioiden ja esineiden verkottuminen...

Eri tutkimuslaitosten julkaisemissa ennusteissa ja arvioissa on isoja eroja, mikä osittain johtunee toistaiseksi selkiytymättömistä määritelmistä IoT:n ja siihen yhteydessä olevien laitteiden suhteen.


IoT Suomessa

Liikenne- ja viestintävirasto kysyy viestintäpalveluiden kuluttajatutkimuksessa vastaajilta muun muassa mitä internetiin kytkettyjä laitteita kotitalouksiin oli hankittu.

Kotitalouksien hankkimat internetiin kytkettävät laitteet, prosenttia vastaajista

Vuonna 2019 noin 40 prosenttia vastaajista ei ollut hankkinut mitään näistä laitteista. Vuonna 2018 osuus oli 48 prosenttia. vastaajista oli sellaisia, joilla ei ollut mitään näistä laitteista tai eivät osanneet sanoa.

Lähde: Kuluttajatutkimus 2019, Liikenne- ja viestintävirasto


Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysytään kotona tai loma-asunnossa olevien verkottuneiden laitteiden tai järjestelmien käyttämisestä internetin kautta.

Vuoden 2019 kyselyssä jotain verkottunutta laitetta tai järjestelmää oli käyttänyt yhteensä 12 prosenttia suomalaisista.

  • Kodinkonetta tai -laitetta oli käyttänyt 4 prosenttia

  • Hälytysjärjestelmää oli käyttänyt 7 prosenttia

  • Lämmitys-, valaistus tai muuta vastaavaa järjestelmää oli käyttänyt 5 prosenttia

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2019, Tilastokeskus

 


IoT Euroopassa

Euroopan komission perustama AIOTI:n (Alliance for Internet of Things Innovation) tehtävänä on kehittää ja muodostaa vuorovaikutuskanavia Internet of Things-asioiden parissa olevien tahojen välille ja luoda Eurooppaan dynaaminen IoT-ekosysteemi.

AIOTI:n julkaisemia raportteja. Muun muassa: Report on Wearables, Report on Smart Cities, Report on Smart Mobility.

Lähde: The Alliance for Internet of Things Innovation (AIOTI), EU

IDC (huhtikuussa 2020) arvioi älykotilaitteiden määrän Euroopassa olevan 39,9 miljoonaa laitetta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 20,4 prosenttia. Vuonna 2024 älykotilaitteiden toimituksia Euroopan markkinoilla ennustetaan olevan 201,1 miljoonaa. Suurimpia toimittajia olisivat Amazon.com (19 prosenttia), Google (15,2 prosenttia) ja Samsung (12,7 prosenttia).

IDC:n (helmikuussa 2019) arvion mukaan eurooppalaiset IoT-markkinat vuonna 2019 olisivat 171 miljardia dollaria, kasvua edellisestä vuodesta olisi 19,8 prosenttia.  Vuoteen 2022 mennessä markkinoiden ennustetaan kasvavan 241 miljardiin dollariin.  Vuonna 2019 Saksan IoT-markkinoiden arvioidaan olevan Euroopan suurimmat, reilut 35 miljardia dollaria. Ranskan ja UK:n markkinoiden arvioidaan olevan yli 25 miljardia dollaria ja Italian noin 19 miljardia dollaria.


IoT maailmalla

GSMA (maaliskuussa 2020) arvioi IoT-yhteyksiä olevan maailmanlaajuisesti 12 miljardia vuonna 2019. Ennusteen mukaan niiden määrä vuonna 2025 kasvaa 25 miljardiin. Yritysten IoT-yhteyksien määrän ennustetaan ylittävän kuluttajien käytössä olevien IoT-yhteyksien määrän vuonna 2024. Vuonna 2025 yritysten IoT-yhteyksiä olisi 13,3, miljardia, jolloin osuus kaikista IoT-yhteyksistä olisi 53 prosenttia. Suurimmat kasvukohteet ovat älykodit ja älykkäät rakennukset. IoT-markkinoiden maailmanlaajuiset markkinoiden arvioidaan olevan 343 miljardia euroa vuonna 2019 ja sen ennustetaan nousevan 1 123 miljardiin vuonna 2025. Siitä 5 prosenttia ennustetaan tulevan IoT-liittymistä, 67 prosenttia sovelluksista, palveluista ja alustoista sekä 28 prosenttia asiantuntijapalveluista. Älykotilaitteita kotitalouksissa on eniten Kiinassa, toiseksi eniten USA:sssa ja kolmanneksi eniten EU8-maissa. Lähde: The Mobile Economy 2020, GSMA

Ericsson:in (marraskuussa 2019) ennusteen mukaan mobiiliyhteyttä käyttävien IoT-laitteiden maailmanlaajuinen määrä olisi 5 miljardia vuonna 2025, vuotuinen kasvu olisi 25 prosenttia. Vuonna 2019 määrä oli 1,3 miljardia. Laajapeittoisten (wide-area) IoT-yhteyksien määrä vuonna 2019 oli 1,4 miljardia ja sen ennustetaan kasvavan 5,4 miljardiin vuonna 2025. Vuotuinen kasvu 2019 – 2025 olisi 24 prosenttia.  Lyhyen kantaman (short-range) IoT-yhteyksien määrä vuonna 2019 oli 9,3 miljardia ja sen ennustetaan kasvavan 19,5 miljardiin vuonna 2025, vuotuinen kasvu olisi 13 prosenttia. Kaikkien IoT-yhteyksien määrä yhteensä kasvaisi 10,8 miljardista vuonna 2019 noin 15 prosentin vuotuista kasvuvauhtia 24,9 miljardiin vuonna 2025. (Ericsson Mobility report)

IDC (syyskuussa 2019) arvioi älykotilaitteiden maailmanlaajuisten markkinoiden kasvavan 23,5 prosenttia vuonna 2019 ja laitteiden toimitusten yltävän lähes 815 miljoonan laitteeseen. Markkina-alueista USA on suurin ja sen ennustetaan kasvavan 9,5 prosentin vuotuista kasvuvauhtia vuoteen 2023. Seuraavaksi suurin markkina-alue toimitusten määrässä on Kiina. Sen vuotuinen kasvuvauhti on suurin, 22,6 prosenttia vuosina 2019 – 2023. Suosituimpia älykoteihin toimitettuja laitteita ovat viihdekeskukset, markkinaosuus 41,7 prosenttia vuonna 2019. Kotien valvontaratkaisut, 19,2 prosentin markkinaosuus ja älykaiuttimet, 16,5 prosentin markkinaosuus.

IDC:n (kesäkuussa 2019) ennusteen mukaan esineiden internetiin on maailmanlaajuisesti kytkeytyneenä 41,6 miljardia laitetta vuonna 2025. Teollisuuden ja automaation laitteet muodostavan suurimman osan IoT:iin kytketyistä laitteista. Kotien valvontalaitteiden sekä puettavan teknologian laitteiden määrä kasvaa IDC:n ennusteen mukaan voimakkaasti.

IDC (kesäkuussa 2019) ennustaa maailmanlaajuisten IoT-markkinoiden kasvavan 1 100 miljardiin dollariin vuonna 2023. Vuotuinen kasvuvauhti 2019 – 2023 olisi 12,6 prosenttia.


Käsitteitä ja määritelmiä

Internet of Things, lyhenettynä IoT voidaan määritellä eri tavoin. Tässä joitakin:

Suomen kielessä IoT:stä puhutaan asioiden ja esineiden internetinä tai pelkästään esineiden internetinä, joskus myös teollisena internetinä. Eri käsitteet saattavat myös kuvata käyttäjän erilaisia painotuksia.

Sanastokeskus on suomentanut IoT -käsitteen esineiden internetiksi ja määritellyt sen: Internet esineiden ja laitteiden tiedonvälityskeinona. Lisäselvityksenä se mainitsee:

  • Esine, kuten auto, sähkölaite tai ruokatavara, voi liittyä suoraan internetiin sellaisen tietokoneena toimivan komponentin avulla, jolla on IP-osoite. Komponentti voi olla esimerkiksi anturi, RFID- tai WLAN-siru. Toisinaan riittää, että esineellä on jokin tunniste, kuten postipaketin lähetystunnus tai ajoneuvon rekisterinumerosta muokattu yksilöllinen tunniste, jonka avulla esine voidaan tunnistaa internetissä. Esineen ei silloin tarvitse kytkeytyä suoraan internetiin.
  • Esineiden internetiä käytetään esimerkiksi energia- ja kuljetusalalla. Energiayhtiöt ovat antaneet kuluttajille älykkäitä sähkömittareita, joilla kuluttajat saavat tosiaikaista tietoa kulutuksesta ja energiayhtiöt voivat etälukea mittareita. Esineiden internetiä voi hyödyntää myös logistiikassa, jolloin esimerkiksi ruokatavara voi mitata ympäristönsä lämpötilaa jakeluketjussa, ja hälyttää, jos lämpötila ylittää tai alittaa tietyn rajan.

Lähde: Termipankki TEPA, Sanastokeskus

Teollinen internet -käsitteen on VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto määritellyt seuraavasti:

Teollisella internetillä tarkoitetaan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä kehittyneiden tiedon analysointimenetelmien soveltamista teollisuuden ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintojen syntymiseen. Usein teollisen internetin käsitteeseen liitetään myös toiminnan digitalisointi laajemmin, esimerkiksi työntekijöiden varustaminen mobiililaitteilla.

Heikki Ailiston näkemyksen mukaan teollinen internet ja IoT puhuvat samasta asiasta, mutta teollinen internet katsoo asiaa hyödyntäjän näkökulmasta ja IoT katsoo enemmän toteutusta, teknologiaa, kuten esim. protokollia, reititystä.

Accenturen määritelmä teollinen internet-käsitteestä:

Teollinen internet yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi.

Lyhyesti sanottuna IoT:ssa eli asioiden ja esineiden internetissä laitteet, esineet, asiat voivat verkon kautta viestiä keskenään. Tähän kuuluvat esimerkiksi älykodit, joissa jääkaappi ilmoittaa käyttäjälle maidon loppumisesta tai älykäs sähkömittari viestii sekä energiayhtiölle että sähkön käyttäjälle sähkön käytöstä. Tähän kuuluu myös puettava teknologia (wearable technology), jossa esimerkiksi urheilupaita kykenee mittaamaa liikkujan pulssia ja siirtämään tiedon tämän älypuhelimeen.