IoT esineiden internet

Viimeksi päivitetty 30.12.2019: suomalaisten kotitalouksien IoT-kytkettävien laitteiden hankinta (Liikenne- ja viestintävirasto, arvioita ja ennusteita maailmanlaajuisista IoT:markkinoista (Ericsson, IDC)

IoT Suomessa

IoT Euroopassa

IoT maailmalla

Käsitteitä ja määritelmiä


IoT, Internet of Things, asioiden ja esineiden internet, teollinen internet, asioiden ja esineiden verkottuminen...

Eri tutkimuslaitosten julkaisemissa ennusteissa ja arvioissa on isoja eroja, mikä osittain johtunee toistaiseksi selkiytymättömistä määritelmistä IoT:n ja siihen yhteydessä olevien laitteiden suhteen.


IoT Suomessa

Liikenne- ja viestintävirasto kysyy viestintäpalveluiden kuluttajatutkimuksessa vastaajilta muun muassa mitä internetiin kytkettyjä laitteita kotitalouksiin oli hankittu.

Kotitalouksien hankkimat internetiin kytkettävät laitteet, prosenttia vastaajista

Vuonna 2019 noin 40 prosenttia vastaajista ei ollut hankkinut mitään näistä laitteista. Vuonna 2018 osuus oli 48 prosenttia. vastaajista oli sellaisia, joilla ei ollut mitään näistä laitteista tai eivät osanneet sanoa.

Lähde: Kuluttajatutkimus 2019, Liikenne- ja viestintävirasto


IoT Euroopassa

Euroopan komission perustama AIOTI:n (Alliance for Internet of Things Innovation) tehtävänä on kehittää ja muodostaa vuorovaikutuskanavia Internet of Things-asioiden parissa olevien tahojen välille ja luoda Eurooppaan dynaaminen IoT-ekosysteemi.

AIOTI:n julkaisemia raportteja. Muun muassa: Report on Wearables, Report on Smart Cities, Report on Smart Mobility.

Lähde: The Alliance for Internet of Things Innovation (AIOTI), EU

IDC:n (helmikuussa 2019) arvion mukaan eurooppalaiset IoT-markkinat vuonna 2019 olisivat 171 miljardia dollaria, kasvua edellisestä vuodesta olisi 19,8 prosenttia.  Vuoteen 2022 mennessä markkinoiden ennustetaan kasvavan 241 miljardiin dollariin.  Vuonna 2019 Saksan IoT-markkinoiden arvioidaan olevan Euroopan suurimmat, reilut 35 miljardia dollaria. Ranskan ja UK:n markkinoiden arvioidaan olevan yli 25 miljardia dollaria ja Italian noin 19 miljardia dollaria.


IoT maailmalla

Ericsson:in (marraskuussa 2019) ennusteen mukaan mobiiliyhteyttä käyttävien IoT-laitteiden maailmanlaajuinen määrä olisi 5 miljardia vuonna 2025, vuotuinen kasvu olisi 25 prosenttia. Vuonna 2019 määrä oli 1,3 miljardia. Laajapeittoisten (wide-area) IoT-yhteyksien määrä vuonna 2019 oli 1,4 miljardia ja sen ennustetaan kasvavan 5,4 miljardiin vuonna 2025. Vuotuinen kasvu 2019 – 2025 olisi 24 prosenttia.  Lyhyen kantaman (short-range) IoT-yhteyksien määrä vuonna 2019 oli 9,3 miljardia ja sen ennustetaan kasvavan 19,5 miljardiin vuonna 2025, vuotuinen kasvu olisi 13 prosenttia. Kaikkien IoT-yhteyksien määrä yhteensä kasvaisi 10,8 miljardista vuonna 2019 noin 15 prosentin vuotuista kasvuvauhtia 24,9 miljardiin vuonna 2025. (Ericsson Mobility report)

IDC (syyskuussa 2019) arvioi älykotilaitteiden maailmanlaajuisten markkinoiden kasvavan 23,5 prosenttia vuonna 2019 ja laitteiden toimitusten yltävän lähes 815 miljoonan laitteeseen. Markkina-alueista USA on suurin ja sen ennustetaan kasvavan 9,5 prosentin vuotuista kasvuvauhtia vuoteen 2023. Seuraavaksi suurin markkina-alue toimitusten määrässä on Kiina. Sen vuotuinen kasvuvauhti on suurin, 22,6 prosenttia vuosina 2019 – 2023. Suosituimpia älykoteihin toimitettuja laitteita ovat viihdekeskukset, markkinaosuus 41,7 prosenttia vuonna 2019. Kotien valvontaratkaisut, 19,2 prosentin markkinaosuus ja älykaiuttimet, 16,5 prosentin markkinaosuus.

IDC:n (kesäkuussa 2019) ennusteen mukaan esineiden internetiin on maailmanlaajuisesti kytkeytyneenä 41,6 miljardia laitetta vuonna 2025. Teollisuuden ja automaation laitteet muodostavan suurimman osan IoT:iin kytketyistä laitteista. Kotien valvontalaitteiden sekä puettavan teknologian laitteiden määrä kasvaa IDC:n ennusteen mukaan voimakkaasti.

IDC (kesäkuussa 2019) ennustaa maailmanlaajuisten IoT-markkinoiden kasvavan 1 100 miljardiin dollariin vuonna 2023. Vuotuinen kasvuvauhti 2019 – 2023 olisi 12,6 prosenttia.

GSMA:n (2019) ennusteen mukaan IoT-yhteyksien maailmanlaajuinen määrä vuonna 2025 olisi 25 miljardia. Määrä kolminkertaistuisi vuodesta 2018. Maailmanlaajuisten IoT-markkinoiden vuotuisen kasvuvauhdin 2018 – 2025 ennustetaan olevan 23 prosenttia ja markkinoiden yltävän 1 100milajrdiin dollariin vuonna 2025.  Kuluttajapuolella älykodit ovat suurin markkina-alue ja teollisuudessa älykkäät rakennukset.  (The Mobile Economy 2019, GSMA)

IDC:n (maaliskuussa 2019) arvion mukaan kotien älylaitteiden (ip-yhteys internettiin) maailmanlaajuisten toimitusten määrä vuonna 2019 olisi 832,7 miljoonaa laitetta, kasvua edellisestä vuodesta olisi 26,9 prosenttia. Vuonna 2023 älylaitteiden toimitusten ennustetaan kasvavan 1,6 miljardiin laitteeseen, jolloin vuosittainen kasvu olisi 16,9 prosenttia.

IDC (tammikuussa 2019) arvioi maailmanlaajuisten IoT-markkinoiden yltävän 745 miljardiin dollariin vuonna 2019. Kasvu edellisestä vuodesta (646 miljardia dollaria) olisi 15,4 prosenttia. Vuoden 2022 maailmanlaajuisten markkinoiden arvon ennustetaan olevan yli 1 000 miljardia dollaria. Eniten IoT-ratkaisuihin vuonna 2019 rahaa käyttäviä toimialoja ovat: kone- ja laiteteollisuus 119 miljardia dollaria, prosessiteollisuus 78 miljardia, kuljetus 71 miljardia dollaria ja energia- vesi- ja voimalaitokset 61 miljardia dollaria. Kuluttajien IoT-ratkaisuihin liittyvät menojen vuonna 2019 arvioidaan olevan 108 miljardia dollaria. Suurin osa kuluttajamarkkinoista liittyy älykoteihin, henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja IoT:tä hyödyntäviin kulkuvälineisiin.


IoT käsitteitä ja määritelmiä

Internet of Things, lyhenettynä IoT voidaan määritellä eri tavoin. Tässä joitakin:

Suomen kielessä IoT:stä puhutaan asioiden ja esineiden internetinä tai pelkästään esineiden internetinä, joskus myös teollisena internetinä. Eri käsitteet saattavat myös kuvata käyttäjän erilaisia painotuksia.

Sanastokeskus on suomentanut IoT -käsitteen esineiden internetiksi ja määritellyt sen: Internet esineiden ja laitteiden tiedonvälityskeinona. Lisäselvityksenä se mainitsee:

  • Esine, kuten auto, sähkölaite tai ruokatavara, voi liittyä suoraan internetiin sellaisen tietokoneena toimivan komponentin avulla, jolla on IP-osoite. Komponentti voi olla esimerkiksi anturi, RFID- tai WLAN-siru. Toisinaan riittää, että esineellä on jokin tunniste, kuten postipaketin lähetystunnus tai ajoneuvon rekisterinumerosta muokattu yksilöllinen tunniste, jonka avulla esine voidaan tunnistaa internetissä. Esineen ei silloin tarvitse kytkeytyä suoraan internetiin.
  • Esineiden internetiä käytetään esimerkiksi energia- ja kuljetusalalla. Energiayhtiöt ovat antaneet kuluttajille älykkäitä sähkömittareita, joilla kuluttajat saavat tosiaikaista tietoa kulutuksesta ja energiayhtiöt voivat etälukea mittareita. Esineiden internetiä voi hyödyntää myös logistiikassa, jolloin esimerkiksi ruokatavara voi mitata ympäristönsä lämpötilaa jakeluketjussa, ja hälyttää, jos lämpötila ylittää tai alittaa tietyn rajan.

Lähde: Termipankki TEPA, Sanastokeskus

Teollinen internet -käsitteen on VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto määritellyt seuraavasti:

Teollisella internetillä tarkoitetaan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä kehittyneiden tiedon analysointimenetelmien soveltamista teollisuuden ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintojen syntymiseen. Usein teollisen internetin käsitteeseen liitetään myös toiminnan digitalisointi laajemmin, esimerkiksi työntekijöiden varustaminen mobiililaitteilla.

Heikki Ailiston näkemyksen mukaan teollinen internet ja IoT puhuvat samasta asiasta, mutta teollinen internet katsoo asiaa hyödyntäjän näkökulmasta ja IoT katsoo enemmän toteutusta, teknologiaa, kuten esim. protokollia, reititystä.

Accenturen määritelmä teollinen internet-käsitteestä:

Teollinen internet yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi.

Lyhyesti sanottuna IoT:ssa eli asioiden ja esineiden internetissä laitteet, esineet, asiat voivat verkon kautta viestiä keskenään. Tähän kuuluvat esimerkiksi älykodit, joissa jääkaappi ilmoittaa käyttäjälle maidon loppumisesta tai älykäs sähkömittari viestii sekä energiayhtiölle että sähkön käyttäjälle sähkön käytöstä. Tähän kuuluu myös puettava teknologia (wearable technology), jossa esimerkiksi urheilupaita kykenee mittaamaa liikkujan pulssia ja siirtämään tiedon tämän älypuhelimeen.