Pilvipalvelujen käyttö

Viimeksi päivitetty 3.6.2020: arvioita kansainvälisistä pilvipalvelumarkkinoista (IDC, Gartner)

Tietoja Suomesta

EU

Maailmanlaajuista tietoa


Pilvipalvelujen käyttö kotitalouksissa

Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan:

Tiedostojen tallennus pilvipalveluun (internetin henkilökohtaiseen levytilaan) kyselyä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana

Vuonna 2019

  • 40 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista oli tallentanut tiedostoja internetin henkilökohtaiseen levytilaan kyselyä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, laskua edellisvuodesta oli 2 prosenttiyksikköä
  • osuus oli suurin, 62 prosenttia, 16-24-vuotiaiden ryhmässä ja pienin, 6 prosenttia, 75-89-vuotiaiden ryhmässä.
  • miehillä osuus oli 42 prosenttia ja naisilla 37 prosenttia

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2019, Tilastokeskus

 


Pilvipalvelujen käyttö yrityksissä

Maksullisen pilvipalvelun käyttö yrityksissä

Vuonna 2019

  • maksullisia pilvipalveluja käytti 74 prosenttia yrityksistä, kasvua edellisvuodesta 9 prosenttiyksikköä
  • yleisimmin pilvipalveluja käytettiin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla, 92 prosenttia yrityksistä, vähiten vähittäiskaupan toimialalla, 50 prosenttia.
  • pienimmissä (10 - 19 henkilöä työllistävät yritykset) osuus oli 70 prosenttia (kasvu edellisvuodesta 13 prosenttiyksikköä), suurimmissa (yli 100 henkilöä työllistävät) osuus oli 90 prosenttia yrityksistä
  • julkista pilvipalvelua käytti 64 prosenttia kaikista yrityksistä, eli suurin osa pilvipalvelua käyttävistä. Yksityistä pilvipalvelua 29 prosenttia kaikista yrityksistä

Pilvipalvelun suosituimmat käyttötarkoitukset suomalaisissa yrityksissä

Pilvipalvelua käyttäneiden yritysten suosituimmat käyttötarkoitukset, prosenttia pilvipalveluita käyttävistä yrityksistä

  • sähköposti 84 prosenttia (kasvua 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta)
  • tiedostojen tallennus 78 prosenttia (kasvua 9 prosenttiyksikköä edellisvuodesta)
  • toimisto-ohjelmat 75 prosenttia (kasvua 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta)
  • yrityksen tietokantojen ylläpito 60 prosenttia (kasvua 7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta)
  • kirjanpitosovellukset 60 prosenttia (kasvua 4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta)
  • asiakkuuden hallinta 43 prosenttia (kasvua 6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta)
  • laskentateho sovellusten ajamiseen 23 prosenttia (kasvua 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta)

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2019, Tilastokeskus


Kansainvälistä tietoa

EU

Eurostatin tilasto yritysten pilvipalvelun käytöstä Euroopassa, yli 10 henkilöä työllistävät yritykset, ei finanssiala.

Tiedot taulukkomuodossa liitetiedostona

Pilvipalvelun käyttö suomalaisissa yrityksissä on selkeästi yleisempää kuin muissa EU-maissa. Suomessa 65 prosenttia yrityksistä käytti pilvipalveluja vuonna 2018. Seuraavana oli Ruotsi 57 prosenttia, Tanska 56 prosenttia ja Norja 51 prosenttia. Kaikki neljä Pohjoismaata olivat siis EU-maiden kärjessä yritysten pilvipalvelujen käytössä. EU-maiden keskiarvo oli 26 prosenttia.

Vuosien 2015 ja 2017 tietoja ei ole kaikilta malta saatu, sen sijaan vuosilta 2016 ja 2018 kaikki maat ovat ilmoittaneet tietonsa. Vuodesta 2019 ei tietoja ole julkaistu.

Lähde: Eurostat


Maailmanlaajuista tietoa

Pilvipalveluindeksi

Cisco julkaisee pilvipalveluindeksiä, Global Cloud Index, jossa se kuvaa pilvipalvelujen yleistymistä ja niiden merkitystä liikennemäärien kehitykselle.

Vuosien 2016 – 2021 indeksi

Datakeskusten IP-liikenteen määrä oli maailmanlaajuisesti 6,8 zettatavua vuonna 2016. Vuonna 2017 sen arvioidaan olleen 9,1 zettatavua ja vuonna 2018 sen arvioidaan olevan 11,6 zettatavua. Vuonna 2021 sen ennustetaan nousevan 20,6 zettatavuun. Vuotuinen kasvu 2016 - 2021 olisi 25 prosenttia eli datakeskusten IP-liikenne kolminkertaistuisi tällä aikajaksolla.

Pilvipalveluna toimivien datakeskusten IP-liikenteen määrä vuonna 2016 oli 88,2 prosenttia (6,0 zettatavua) koko datakeskusten IP-liikenteestä, vuonna 2017 se oli arvion mukaan 90,1 prosenttia (8,2 zettatavua). Vuonna 2018 sen arvioidaan olevan 91,4 prosenttia (10,6 zettatavua) ja vuonna 2021 osuuden ennustetaan olevan 94,7 prosenttia (19,5 zettatavua) koko datakeskusten IP-liikenteestä. Vuotuinen kasvu 2016 - 2021 olisi 27 prosenttia.

Maailmanlaajuisista pilvipalveluista 58 prosenttia oli julkisissa pilvipalvelukeskuksissa vuonna 2016, vuonna 2017 osuuden arvioidaan olleen 56 prosenttia. Määrän ennustetaan nousevan 73 prosenttiin vuonna 2021.

Pilvipalvelujen työmäärästä ja tietokonetapahtumista 76 prosenttia oli yritysten ja julkisen sektorin osuutta vuonna 2016. Kuluttajien osuus oli 24 prosenttia. Vuonna 2021 yritysten osuuden ennustetaan pienenevän 73 prosenttiin ja kuluttajien osuuden kasvavan 27 prosenttiin.

  • SaaS-palvelujen (Software-as-a-service) osuus maailmanlaajuisesti pilvipalvelujen käytöstä vuonna 2016 oli 71 prosenttia, vuonna 2021 sen ennustetaan olevan 75 prosenttia.
  • IaaS-palvelujen (Infrastructure-as-a-service) osuus vuonna 2016 oli 21 prosenttia, arvio vuodelle 2021 on 16 prosenttia
  • PaaS-palvelujen (Platform-as-a-service) osuus vuonna 2016 oli 8 prosenttia, arvio vuodelle 2021 on 9 prosenttia.

Lähde: Cisco Global Cloud Index 2016 – 2021


Iaas, Paas, Saas suomeksi

  • IaaS, Infrastructure as a Service = intrastruktuuri palveluna tarkoittaa verkon yli käytettävää palvelinkapasiteettia, jossa palvelun toimittaja huolehtii palvelun edellyttämistä tiloista, laitteista ja niiden ylläpidosta.

  • PaaS, Platform as a Service = sovellusalusta palveluna tarkoittaa alustapalvelua ohjelmistojen kehittämiseen, testaamiseen ja julkaisuun. IaaS-kerroksen lisäksi PaaS sisältää tarvittavat sovellukset, joiden avulla voidaan esimerkiksi kehittää web- ja mobiilisovelluksia, tarjota tietokantapalveluja tai erilaisia julkaisualustoja loppukäyttäjien käyttöön.

  • SaaS, Softare as a Service = ohjelmisto palveluna tarkoittaa ohjelmistojen ottamista käyttööön palveluna, jolloin käyttäjä ei osta ohjelmistoa omaan käyttöönsä, vaan maksaa käytetystä palvelusta, joka on käytettävissä aina Internet-yhteyden ollessa saatavilla. Tyypillinen esimerkki sähköpostipalvelu.


Kansainväliset pilvipalvelumarkkinat

Gartner (kesäkuussa 2020) arvioi koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten nostavan maailmanlaajuisten pilvipalveluna toimivien videoneuvottelumarkkinoiden arvoa 24,3 prosenttia vuonna 2020 noin 4,1, miljardiin dollariin.  Vuonna 2019 niiden arvo oli 3,3 miljardia dollaria.

IDC:n (huhtikuussa 2020) mukaan pilvipalveluympäristöön tarkoitettujen IT-infrastruktuurituotteiden markkinoiden (sisältää palvelimet, tietovarastot, ethernet-kytkimet) arvon olleen 66,8 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti. Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,1 prosenttia. Julkisen pilvipalvelun puolella kasvu oli 0,1 prosenttia ja markkina-arvo 45,2 miljardia dollaria, kasvu yksityisen pilvipalvelun puolella 6,6 prosenttia ja markkina-arvo 21,6 miljardia dollaria. Julkisen puolen osuuden ennustetaan olevan 60,5 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2020 IDC arvioi markkinoiden arvoksi 69,2 miljardia dollaria, kasvu edellisestä vuodesta olisi 3,6 prosenttia. Vuodelle 2024 IDC ennustaa markkinoiden arvoksi 100,1 miljardia dollaria ja viiden vuoden vuotuisen kasvun olevan 8,4 prosenttia.

Gartnerin (marraskuussa 2019) mukaan maailmanlaajuisten julkisten pilvipalvelumarkkinoiden arvo vuonna 2019 oli 227,8 miljardia dollaria, kasvua edellisvuodesta oli 16 prosenttia. Vuoteen 2020 markkinoiden arvioidaan yltävän 266,4 miljardiin dollariin, kasvua olisi 17 prosenttia. Vuonna 2022 pilvipalvelumarkkinoiden ennustetaan olevan 354,6 miljardia dollaria. 

Markkinoiden jakauma palveluittain, miljardia dollaria vuonna 2019 (suluissa vuonna 2022):

  • BPaaS* 43,7 miljardia dollaria (53,8 miljardia dollaria)
  • PaaS 32,2 miljardia dollaria (58 miljardia dollaria)
  • SaaS 99,5 miljardia dollaria (151,1 miljardia dollaria)
  • IaaS 40,3 miljardia dollaria (71,1 miljardia dollaria)
  • Cloud Management and Securitys Services 12 miljardia dollaria (17,6 miljardia dollaria)

*)BPaas (Business Process as a Service) defined by Gartner: The delivery of business process outsourcing (BPO) services that are sourced from the cloud and constructed for multitenancy. Services are often automated, and where human process actors are required, there is no overtly dedicated labor pool per client. The pricing models are consumption-based or subscription-based commercial terms. As a cloud service, the BPaaS model is accessed via Internet-based technologies.

 

Kategoria: