Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Viimeksi päivitetty 11.2.2020: Tietoliikennealan patenttihakemukset Suomessa (PRH), Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa ja EU:ssa keskimäärin (Eurostat)

Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot

Yritysten innovaatiotoiminta Suomessa

Patenttihakemukset Suomessa

EU-maiden tietoja

OECD-maiden tilastoja


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa, miljoonaa euroa ja osuus bruttokansantuotteesta

Tiedot taulukkomuodossa liitetiedostona

Arvio tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista vuonna 2019 Suomessa

  • Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa olivat arviolta 6 550 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta olisi noin 2 prosenttia eli noin 112 miljoonaa euroa.

  • Osuus bruttokansantuotteesta olisi 2,71 prosenttia.

  • Yrityssektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista olisi edelleen noin 66 prosenttia (noin 4 303 miljoonaa euroa).

  • Julkisen sektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista olisi edelleen noin 9 prosenttia (noin 594 miljoonaa euroa).

  • Korkeakoulusektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista olisi edelleen noin 25 prosenttia (noin 1 654 miljoonaa euroa).

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain, 2019 arvio

    Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa 2018

    • Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa olivat noin 6 438 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli noin 4 prosenttia eli noin 265 miljoonaa euroa.
    • Osuus bruttokansantuotteesta oli 2,74 prosenttia.
    • Yrityssektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli noin 66 prosenttia (noin 4 227 miljoonaa euroa).
    • Julkisen sektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli noin 9 prosenttia (noin 587 miljoonaa euroa).
    • Korkeakoulusektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli noin 25 prosenttia (noin 1 624 miljoonaa euroa).

    Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta, Tilastokeskus


    Yritysten tutkimus- ja kehittämismenot Suomessa

    Tiedot taulukkomuodossa liitetiedostona

    Yritysten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista vuonna 2018 oli 65,7 prosenttia, 4 227 miljoonaa euroa.

    Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ICT-alalla

    ICT-toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus koko yrityssektorin t&k-menoista vuonna 2018 oli 39 prosenttia. Vuotta aiemmin osuus oli 42 prosenttia.

    ICT-toimialan tutkimus- ja kehittämismenot, miljoonaa euroa

    ICT tässä:

    • TOL 26, tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus
    • TOL 61, televiestintä
    • TOL 62, ohjelmistot ja konsultointi
    • TOL 63, tietojenkäsittelypalvelut

    *) TOL 63 vuoden 2016 tiedot puuttuvat, koska eivät ole vertailukelpoisia

    Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta, Tilastokeskus


    Yritysten innovaatiotoiminta Suomessa

    Tilastokeskus tutki suomalaisten yritysten innovaatiotoimintaa vuosina 2014 - 2016. Mukana olivat vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset teollisuudessa sekä eräillä palvelualoilla.

    Huhtikuussa 2018 julkaistun loppuraportin mukaan yritysten innovaatiotoimintaa harjoitti keskimäärin 65 prosenttia tutkitun kohdejoukon yrityksistä. Se oli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa.

    Innovaatiotoimintaa harjoittavat yritykset, prosenttiosuus yrityksistä

    Innovaatiotoimintaa (laajasti määriteltynä) oli: televiestinnän yrityksistä 75,5 prosentilla, tietokoneita sekä elektronisia ja optisia tuotteita valmistavista yrityksistä 92,4 prosentilla, posti- ja kuriiritoiminnan yrityksistä 32,6 prosentilla. Kaikilla yrityksillä innovaatiotoimintaa (laajasti määriteltynä) oli 64,8 prosentilla ja palvelualan yrityksistä 60,5 prosentilla.

    Eri osa-alueisiin jaettuna:

    • Tuoteinnovaatioita oli: televiestinnän yrityksistä 55,7 prosentilla, tietokoneita sekä elektronisia ja optisia tuotteita valmistavista yrityksistä 78,3 prosentilla, posti- ja kuriiritoiminnan yrityksistä 19,2 prosentilla. Kaikilla yrityksillä tuotteisiin liittyvää innovaatiotoimintaa oli 42,7 prosentilla ja palvelualan yrityksillä 41,3 prosentilla.
    • Prosessi-innovaatioita oli: televiestinnän yrityksistä 50,9 prosentilla, tietokoneita sekä elektronisia ja optisia tuotteita valmistavista yrityksistä 53,2 prosentilla, posti- ja kuriiritoiminnan yrityksistä 32,6 prosentilla. Kaikilla yrityksillä prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa oli 41,0 prosentilla ja palvelualan yrityksillä 36,2 prosentilla.
    • Organisaatioinnovaatioita oli: televiestinnän yrityksistä 61,6 prosentilla, tietokoneita sekä elektronisia ja optisia tuotteita valmistavista yrityksistä 58,5 prosentilla, posti- ja kuriiritoiminnan yrityksistä 9,1 prosentilla. Kaikilla yrityksillä organisaatioinnovaatiotoimintaa oli 38,0 prosentilla ja palvelualan yrityksistä 36,2 prosentilla.
    • Markkinointi-innovaatioita oli: televiestinnän yrityksistä 54,1 prosentilla, tietokoneita sekä elektronisia ja optisia tuotteita valmistavista yrityksistä 43,3 prosentilla, posti- ja kuriiritoiminnan yrityksistä 14,6 prosentilla. Kaikilla yrityksillä markkinointi-innovaatiotoimintaa oli 32,1 prosentilla ja palvelualan yrityksistä 32,2 prosentilla.

    Aiempien vuosien tietoja liitetiedostona (vuodet 2008-2010, 2012 ja 2014-2016).

    Lähde: Innovaatiotoiminta 2016, Tilastokeskus


    Patenttihakemukset Suomessa

    Patentti- ja rekisterihallitukseen tehtyjen tietoliikennealan* patenttihakemusten määrä vuonna 2019 oli 98 kappaletta. Kasvua edellisvuodesta oli 29 prosenttia. 

    * Tietoliikennealaan otettu mukaan kansainvälisen patenttiluokituksen (IPC) mukaan luokat Telecommunications and Digital communication

    Tietoliikennealan patenttihakemukset Suomessa

    Tietoliikennealan patenttihakemusten osuus kaikista sähkötekniikan patenttihakemuksista oli noin 47 prosenttia, mikä on 16 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna.  Kaikista Suomessa jätetyistä patenttihakemuksista niiden osuus oli noin 7 prosenttia, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän

    Lähde: Patenttihakemukset tekniikan alueittain, PRH


    Kansainvälisiä tietoja

    EU

    Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty raha asukasta kohti laskettuna Suomessa ja EU:ssa keskimäärin, €

     

    Yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnanmenot, prosenttia bruttokansantuotteesta

    Vuosi Suomi EU-maat keskimäärin
    2013 2,25 1,28
    2014 2,13 1,29
    2015 1,91 1,31
    2016 1,79 1,33
    2017 1,78 1,37
    2018 1,80 1,41

    Lähde: Eurostat


    Innovaatiokehitys EU:ssa

    EU julkaisee vuosittain Euroopan innovaatioiden tulostaulun, European Innovation Scoreboard, jossa verrataan EU-maita erilaisten indikaattorien avulla. Raportti sisältää kunkin maan maaraportin sekä maiden väliset vertailut kustakin innovaation osa-alueesta.

    Innovaatioselvitys koostuu neljästä pääryhmästä, jotka sisältävät useita alaryhmiä ja 27 eri indikaattoria.    

    • Toimintapuitteet: henkilöresurssit, houkuttelevat tutkimusjärjestelmät ja ympäristön innovaatiomyönteisyys.
    • Investoinnit: julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimukseen ja innovointiin
    • Innovaatiotoiminta: yritystason innovaatiotoimet
    • Vaikutukset: yritysten innovaatiotoiminnan vaikutukset

    Vuoden 2019 raportti julkaistiin kesäkuussa 2019, tiedot ovat vuodelta 2018

    Keskimääräinen innovaatiotoiminta EU:ssa on kasvanut 8,8 prosenttia vuodesta 2011 lähtien. 

    EU:n innovaatiotoiminta verrattuna joihinkin kolmansiin maihin.

    Raportti sisältää kunkin maan maaraportin sekä maiden väliset vertailut kustakin innovaation osa-alueesta.

    EU:n sisäisessä vertailussa:

    • Innovaatiojohtajat (innovaatiotoiminta enemmän kuin 120 prosenttia yli EU:n keskiarvon): Ruotsi, Suomi, Tanska, Hollanti.  Suomen maaprofiili liitteenä.

    • Vahvat innovoijat (innovaatiotoiminta 90 – 120 prosenttia EU:n keskiarvosta): Itävalta, Belgia, Viro, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg ja UK

    • Kohtuulliset innovoijat (innovaatiotoiminta 50 – 90 prosenttia EU:n keskiarvosta): Kroatia, Kypros, Tshekki, Kreikka, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Portugali, Slovakia, Slovenia ja Espanja.

    • Vähäiset innovoijat (innovaatiotoiminta alle 50 prosenttia EU:n keskiarvosta): Bulgaria ja Romania.

    Lähde: European Innovation Scoreboard 2019

     


    Industrial R&D Investment Scoreboard 2018 -raportissa (julkaistu syyskuussa 2019) on mukana 46 maasta yhteensä 2500 yritystä, jotka ovat olleet suuria tutkimus- ja kehitystoiminnan investoijia vuosina 2017 ja 2018. Kukin yrityksestä on investoinut yli 25 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan. EU:sta on mukana 577 yritystä, USA:sta 778 yritystä ja Japanista 339 yritystä.

    Lähde: Industrial R&D Investment Scoreboard, 2018, EU


    OECD

    Eräiden OECD-maiden tutkimus- ja kehitysmenoja, prosenttia bruttokansantuotteesta

    Tutkimus- ja kehitysmenot OECD-maissa keskimäärin olivat 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017. EU-maissa ne olivat keskimäärin 2,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ne olivat OECD-maiden yhdeksänneksi suurimat.  OECD-maiden suurimmat tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2017 olivat Koreassa, 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Seuraavina tulivat Israel 4,5 prosenttia, Ruotsi 3,3 prosenttia sekä Japani ja Itävalta 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

    Tiedot taulukkomuodossa liitteenä

    Lähde: Gross domestic spending on R&D, OECD