Hakutulokset haulla "nopea laajakaista"

Tulokset: 81-100 (103)

Miten vauhditetaan digialan investointeja? Neljä neuvoa Hetemäen selvitykseen

Teleala on merkittävä investoija kotimarkkinoilla. Viime vuonna investoinnit teletoimintaan olivat yli 800 miljoonaa euroa ja investointiaste 23 prosenttia. Jotta alan investointikyky ja -halukkuus säilyvät, valtion on luotava näihin kannustavat olosuhteet. Valtiovarainministeri Mika Lintilä nimitti kansliapäällikkö Martti Hetemäen selvityshenkilöksi kartoittamaan investointeja vauhdittavia toimia. Ehdotukset on tarkoitus käsitellä ensi viikon budjettiriihessä.  Hallitus on perustellusti huolissaan kotimaan taloudesta nyt, kun kansainvälisten talousnäkymien ...

Uutiset

Kiinnostaako kuitu ja mihin hintaan?

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on vuodesta 2016 alkaen toteuttanut vuosittain Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksen, jossa on selvitetty suomalaisten käyttämiä viestintäpalveluja, niiden levinneisyyttä ja merkitystä sekä sitä, miten ja miksi palveluja käytetään. Tutkimuksessa on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut mukana kysymys vastaajien kiinnostuksesta kuituliittymän hankkimiseen sekä siitä, miten paljon kuidulla toteutetusta kiinteästä laajakaistaliittymästä oltaisiin valmiita maksamaan. Kiinnostus kuituliittymän ...

Uutiset

Elinvoimaiset kunnat ja kaupungit tarvitsevat valokuitua

Valokuituverkkoja rakennetaan runsaasti ympäri Suomea. Esimerkiksi täällä Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla melkein kaikissa kunnissa on tehty esiselvitykset laajakaistahankkeista ja nyt valmistellaan rakennusprojekteja – monissa kunnissa laajakaistahanke on saatu jo valmiiksi tai on käynnissä tällä hetkellä. Innostusta valokuituverkkojen rakentamiseen selittää tiedonsiirtotarpeiden moninkertaistuminen viime vuosikymmeninä. Ihmiset, prosessit, tieto ja esineet siirtyvät yhä enemmän internetiin, ja verkon kautta ...

Blogi

Euroopan digitaalinen tulevaisuus, edessä vai takana?

Tietoliikenneverkot – digitalisaation perusta Kiinteitä laajakaistaliittymiä on EU-maissa keskimäärin 35 prosentilla asukkaista. Niistä surin osa, 61 prosenttia, on DSL-liittymiä. Kaapeliliittymiä on 19 prosenttia, kuituliittymiä 16 prosenttia ja muita liittymiä (esimerkiksi satelliittivastaanotin) neljä prosenttia. Suomessa on kiinteitä liittymiä asukasta kohti laskettuna hieman EU-maiden keskiarvoa vähemmän, kuituliittymiä sen sijaan huomattavasti enemmän, 48 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. (EU Digital Single Market)Eri ...

Uutiset

Suomessa netti on kaikkialla

Suomi on pinta-alaltaan Euroopan viidenneksi suurin maa, mutta väestötiheytemme on EU-maiden pienin. Suomen väestö keskittyy taajamiin: Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa noin 85 prosenttia suomalaisista asui alueella, joka on ainoastaan 2,2 prosenttia koko maan maapinta-alasta. Jotta kaikki suomalaiset pääsevät käyttämään viestintäpalveluja, on erilaisia tietoliikenneverkkoja rakennettu kaikkialle maahamme jo vuosikymmenien ajan. Tekniikan kehittyessä verkkoja on uusittu ja niiden ...

Uutiset

FiComin lausunto valtioneuvoston selonteosta tietopolitiikasta ja tekoälystä

FiComin keskeiset viestit Tietopolitiikka ja tekoäly edellyttävät laadukkaita ja toimintavarmoja viestintäverkkoja, jotka tulee toteuttaa Suomessa markkinaehtoisesti. Tekoälyn kehityksen mahdollistava data on jatkossa enenevässä määrin muuta kuin henkilötietoa, mikä tulee huomioida sitä koskevassa sääntelyssä. Panostamalla osaamiseen, turvaamalla riittävät resurssit tutkimukseen ja avaamalla julkisen tiedon rajapintoja yhteiskunta voi edesauttaa digitalisaation kehittymistä. Kyber- ja tietoturvallisuuden merkitykseen tulee kiinnittää ...

Lausunnot

Digitaaliset palvelut edellyttävät hyviä viestintäverkkoja

Tämän vuoden kesäkuun lopussa laajakaistaliittymiä oli Suomessa yhteensä noin 10,3 miljoonaa. Näistä kiinteitä oli 1,7 miljoonaa ja mobiileja laajakaistaliittymiä 8,6 miljoonaa. Kiinteistä laajakaistaliittymistä suurin osa, 41 prosenttia, on FTTB- eli kuitu rakennukseen -liittymiä. 88 prosenttia niistä on kotitalouksissa. Mobiililaajakaistaliittymistä on kotitalouksissa suunnilleen puolet (46 prosenttia). Kuukausimaksullisten, rajoituksettomien tiedonsiirtoliittymien määrä kasvaa edelleen melko runsaasti. Vuoden 2017 ...

Uutiset

FiComin lausunto Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseksi

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseksi sekä asetusten N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi. FiComin keskeiset viestit: Suomessa viestintämarkkinat ovat kilpailtu ja markkinaehtoinen toimiala. Lisäksi säännöksissä ja toimiluvissa on asetettu velvoitteita verkkojen kattavuudesta ja palveluiden saatavuudesta. Palveluita on voitava ...

Lausunnot

FiComin näkemykset EU- ja kansainvälisen tason toimenpiteistä

FiCom kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä keskeisimmistä EU- ja kansainvälisen tason toimenpiteistä LVM:n tulevaisuuskatsauksen pohjalta ja esittää seuraavaa: FiComin toimenpide-ehdotukset: Suomen hyvän ja aktiivisen toiminnan jatkaminen ja ylläpitäminen EU:n eri toimielimissä taajuuksien osoittamiseksi langattomille laajakaistayhteyksille. Roaming-asetuksen välitarkastelussa tulee huolehtia siitä, että säännellyt tukkuhinnat ovat alhaisella tasolla vähittäishintoihin nähden. Tukkuhintatason alhainen taso kannustaa verkkoinvestointeihin. Verkkoneutraliteettiasetuksen vaikutusten seuranta ...

Lausunnot

FiComin lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategiasta

FiComin keskeiset viestit 3,5 GHz:n taajuusalueen allokoiminen kokonaisuudessaan valtakunnalliseen teletoiminnan käyttöön on erittäin kannatettavaa ja perusteltua, kuten myös 26 GHz:n taajuusalueen vaiheittainen yhteiskäyttöönotto vuodesta 2018 alkaen. Verkkorakentamisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten lupamenettelyjen kehittäminen yhden luukun periaatteen mukaiseksi, ovat kannatettavia. Verkkoinvestointien -ja rakentamisen kannustamiseksi verkkoinfran sijoittamisoikeuden tulee jatkossakin olla pysyvää ja vastikkeetonta. Sähköyhtiöiden mahdollisuudesta rakentaa viestintäverkkoa ...

Lausunnot

Kääritään hihat – kärkipaikan eteen on tehtävä töitä

Tuoreimman Digibarometrin mukaan Suomi on tipahtanut digitaalisuuden hyödyntämisessä kahden vuoden kuluessa kärkipaikalta sijalle kolme. Barometrin mukaan Suomi on edelleen tasainen suorittaja yksittäisissä, mitattavissa asioissa. Täällä tahkotaan eteenpäin tasaiseen tahtiin. Sijaheikennys johtuukin paljolti siitä, että muut maat ovat saaneet vauhtia omaan kehitykseensä. Vanhan viisauden mukaan mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys. Hyvään ei ...

Blogi

Digi-infrastrategian tavoitteet kannatettavia

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian visiona on viedä Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat kiinteät ja langattomat laajakaistaverkot ovat nopeudeltaan, laadultaan ja viiveeltään riittäviä tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi. Tietoliikenneverkot ovat kaiken digitalisaation edellytys, joten digistrategian laatiminen on tarpeellista, ja strategialuonnoksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet hyviä ja perusteltuja. Suomi on maailman johtava ...

Uutiset

FiComin lausunto taajuusasetuksesta, huutokauppa-asetuksesta ja toimilupahakuilmoituksesta

FiComin keskeiset viestit Taajuusalueen osoittaminen valtakunnalliseen käyttöön on kannatettava ja perusteltu esitys. FiCom esittää asetuksesta poiketen taajuuksien tekniseksi jakotavaksi kolmea 130 MHz:n taajuuskaistaa (blokkia) taajuusalueelta 3410 – 3600 MHz ja kuutta 60 – 70 MHz:n taajuuskaistaa (blokkia) alueelta 3600 – 3800 MHz. Huutokaupattavien taajuuksien lähtöhinta on verrattain korkea, kun otetaan huomioon Venäjän taajuuskäytön aiheuttamat rajoitteet ...

Lausunnot

Suomi kolmantena digitaalista kehitystä mittaavissa indekseissä

EU:n Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehitystä mittaava indeksi DESI Euroopan komission vuosittain tekemässä Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi DESI:ssä (Digital Economy and Society Index) laaditaan kustakin EU-maasta indeksi, joka kuvaa maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Kokonaisindeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of ...

Uutiset

Langattomat sukupolvet 1G, 2G, 3G, 4G, 5G…

Onko paha paikka? Kieleemme syntyi uusi kysymyslause, kun matkapuhelimet yleistyivät. Enää ei ollutkaan selvää, missä puheluun vastattiin. Tämän teki mahdolliseksi ensin NMT- ja sen jälkeen GSM-teknologian kehittyminen. Analoginen NMT-matkapuhelinverkko aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1981. Kymmenen vuotta myöhemmin silloinen pääministeri Harri Holkeri soitti ensimmäisen, kuuluisaksi tulleen GSM-puhelun. Matkapuhelinverkkojen digitaalinen aikakausi oli alkanut. 1G ja 2G Pohjoismaissa toiminut NMT-verkko ...

Uutiset