Siirry sisältöön

Moderni digiyhteiskunta on uudistuva ja tasapuolinen

Yhteiskunnan rooli: digitalisaation mahdollistaja

Yhteiskunta edistää digitalisaatiota huolehtimalla siitä, että säädösympäristö on investointeihin kannustava. On tärkeää, että verotus ja sääntely ovat läpinäkyviä ja tasapuolisia.

Kaiken sääntelyn pitää olla ennakoitavaa, selkeärajaista, tasapainoista ja kasvuun kannustavaa. Kasvua saadaan investoinneilla ja innovaatioilla. Innovaatioita ei voi syntyä eikä niihin kannata investoida, jos liian yksityiskohtainen sääntely on esteenä. Toimialakohtaisesta erityissääntelystä tulee siirtyä yleissääntelyyn: alaa koskevalla erityissääntelyllä pitää säätää vain ja ainoastaan välttämättömistä asioista. Viestintäverkkojen rakentamisen sopimusehtojen tulee olla yleisten markkinakäytäntöjen mukaisia.

Julkishallinnon ja yksityisen toiminnan roolit on pidettävä selkeinä. Valtion ja kuntien tulee olla toimintojen mahdollistajia ja yritysten niiden toteuttajia. Kilpailuneutraliteetti on huomioitava erityisesti valtionyhtiöissä ja valtion enemmistöyhtiöissä sekä kunnissa. Julkisen sektorin ei tule ryhtyä markkinahäiriöitä aiheuttavaksi toimijaksi alueilla, joilla on olemassa tervettä kaupallista toimintaa.

Tarvitaan myös ilmastomyönteistä investointipolitiikkaa: mahdollistavalla lainsäädännöllä on keskeinen merkitys sille, että uusia teknologioita voidaan hyödyntää ja ottaa käyttöön positiivisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten aikaansaamiseksi. Tekoäly, robotiikka ja automatisoidut järjestelmät ovat tärkeitä ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisijoina. Yrityksiä tulee kannustaa energiatehokkuuden lisäämiseen viestintäverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Kuluttajien tietämystä aineettomien palveluiden ilmastovaikutuksista tulee kasvattaa. Kuluttajat ovat kiinnostuneita käyttämiensä palveluiden hiilijalanjäljestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen.

Julkiset palvelut on sähköistettävä ja siirryttävä reaaliaikatalouteen

Sähköinen asiointi on yleensä helpoin ja nopein tapa hoitaa viranomaisasioita. Kun sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy, julkinen palvelutuotanto tehostuu ja yhteisiä verovaroja säästyy. Julkishallinnon sähköisten palveluiden on oltava toimivia, helppokäyttöisiä ja turvallisia.

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategian mukaan viranomaisten tulee huolehtia siitä, että sähköinen kanava on asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto. Sähköisten palvelujen rakentamisessa on tärkeää huomioida käyttäjäkeskeinen suunnittelu, palveluprosessien uudistaminen, palvelujen yhteentoimivuus sekä tietoturva ja tietosuoja.

Kiitosta toimivista palveluistaan saaneet Verohallinto ja Kela käyttävät päätöksenteossaan hyväksi automaatiota. Oikeusministeriössä on parhaillaan menossa lakihanke, jolla automaation käyttö mahdollistetaan. Samalla tulisi valmistella lainsäädäntöä turvaamaan myös algoritmien ja tekoälyn käyttö päätöksissä, ettei muutaman vuoden kuluttua olla tilanteessa, jossa lainsäädäntö jälleen jarruttaa järkevää kehitystä.

Reaaliaikataloudessa kaikki talouden transaktiot perustuvat digitaaliseen tietoon ja sen reaaliaikaiseen käsittelyyn. Tämä edellyttää automaation ja robotisaation käytön lisäämistä sekä mahdollistaa merkittävän tuottavuuden kasvun niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa. Viranomaistahojen tietojärjestelmien väliset rajapinnat on rakennettava viivytyksettä reaaliaikatalouden mahdollistaviksi.

ICT-hankintojen osaamista parannettava

Julkisen hallinnon digitaalisten palveluiden ja laitteiden hankintaosaamista on kehitettävä ja ympäristövastuun sekä kierrätettävyyden merkitystä hankinnoissa lisättävä. Tavoitteena on, että esimerkiksi ympäristönäkökohtia koskevat laatupisteet päivitetään vuosittain, niiden painoarvoa hankinnoissa kasvatetaan ja myös elinkaarikustannus huomioidaan laatupisteytyksessä. Pelkkää hankintahintaa on käytettävä kriteerinä vain rajatusti.

Julkisilla hankinnoilla on pyrittävä myös vahvistamaan nykyistä ponnekkaammin paitsi teknologista, myös laajemmin kestävää kehitystä ja innovatiivisuutta. Kilpailutukset tulee jakaa osiin aina, kun se on tarkoituksenmukaista.

Digitaalinen infra alemman sähköveroluokan piiriin

Suomen kilpailukyvyn yksi perusta on vahva digitaalinen infra ja siihen nojautuva elinkeinoelämän digitalisaatio innovaatioineen.  Suomessa on kansainvälisesti arvioiden korkealaatuiset tietoliikenneverkot, jotka ovat konesalien lisäksi keskeinen osa digitaalista infraa. 4G- ja 5G-verkkojen tukiasemat ovat itsessään pienikokoisia datakeskuksia. Uuden sukupolven mobiiliteknologia käyttää vähemmän energiaa kuin aiemmat, mutta sähkönkulutuksen ennustetaan nousevan datan käytön kasvaessa edelleen. Kehityksen kärjessä pysyäksemme on huolehdittava siitä, ettei tietoliikenneverkkojen käyttämän sähkön hinta nouse kehityksen esteeksi, vaan verkkoinvestoinnit voidaan toteuttaa Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi.

Koko digitaalisen infran verotuksen tulee olla teollisuussähkön veroluokassa, mikä osaltaan tukee yhteiskunnan digitaalisten palveluiden kehitystä.

Viranomaistoiminnan rahoitus valtion budjettiin

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viestintäsektoria koskevan organisaation rahoitusmalli tulee uudistaa siten, että rahoitus siirretään kokonaan valtion budjettiin. Tällä hetkellä yhdistetyn liikenne- ja viestintäviraston viestintämarkkinaa koskeva toiminta rahoitetaan lähes kokonaan teleyritysten tuotoilla.

Digitaalisten palvelujen ja tuotteiden tasavertainen kohtelu

Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden arvonlisäverokannan tulee olla sama kuin vastaavilla fyysisillä tuotteilla ja palveluilla.  Saman verokannan tavoitteena on laskea tilattavien digitaalisten tuotteiden hintoja sekä parantaa alan yritysten toimintaedellytyksiä, kun siirrytään yhä enemmän tilausmaksuihin pohjaaviin ansaintamalleihin.

Suomen tulee EU-politiikassaan aktiivisesti pyrkiä viestintäalan sääntelyn purkamiseen

EU:n tavoite digitaalisista sisämarkkinoista on Suomen kaltaiselle edelläkävijämaalle suuri mahdollisuus. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä on kyse kansallisten esteiden poistamisesta verkossa tapahtuvilta liiketoimilta.

Yhteiset pelisäännöt luovat merkittävän yhteismarkkinan, jolla edistetään yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja parannetaan elämänlaatua mm. sähköisten palveluiden, verkkokaupan ja digitaalisen julkishallinnon avulla. Suomen etu on niin data- kuin kiertotaloudenkin edistäminen rivakasti yhteisillä sisämarkkinoilla kannustaen yrityksiä innovaatioihin ja investointeihin.

EU-sisämarkkinoiden on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille toimijoille

Myös EU-tasolla lainsäädäntöehdotusten on oltava selkeitä, ajantasaisia sekä oikein kohdennettuja. Sääntöjä ei pidä luoda, ellei ilmeistä tarvetta ole. On tärkeää huolehtia siitä, ettei tehdä päällekkäisiä esityksiä eri hankkeissa. Sääntelyn pitää olla johdonmukaista ja oikeasuhtaista. Kun EU-sääntelyä implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön, pitää eri toimivaltaisten viranomaisten välisten suhteiden olla selvät ja siirtymäaikojen riittävän pitkät. Lisäksi on varmistettava, ettei sääntelyn käyttöönotossa tehdä ylikireitä kansallisia tulkintoja.

Suomen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen, jotta saadaan aikaan ICT-alan päästöjen yhteiseurooppalainen mittaristo. Vertailukelpoista tietoa tarvitaan ICT-alan hiilijalanjäljestä ja siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian avulla vähennetään muiden alojen päästöjä.