Siirry sisältöön

Sisältö- ja tekijänoikeuspolitiikkaan vahvempi markkinanäkökulma

Suora sopiminen kasvun ajurina

Palveluja kehitetään nopeasti muuttuvassa ja voimakkaasti kilpaillussa ympäristössä. Jotta tällaisissa olosuhteissa voi luoda uutta liiketoimintaa, tulee oikeuksien hankinnan perustua ensisijaisesti suoriin sopimuksiin, ei nykyistä laajempaan oikeuksien yhteishallinnointiin. Näin voidaan turvata oikeuksien saatavuus riittävän nopeasti ja joustavasti.  Oikeuksien yhteishallinnointia tulee käyttää vain erityistapauksissa, ja sen läpinäkyvyyttä sekä tekijän itsehallinnon ja hallinnoitavien oikeuksien laajuutta tulee tarkastella ja kehittää.

Teknologiariippumaton tekijänoikeussääntely

Digitalisaatio on muuttanut voimakkaasti kuluttajien sisällönkulutustottumuksia. Se on myös tuonut uudenlaista tarjontaa, joka on kiristänyt erilaisten sisältöjen ja niitä tarjoavien palvelujen välistä kilpailua. Kotimaisten sisältöpalvelujen kilpailijoiksi on tullut merkittävässä määrin kansainvälisiä toimijoita. On tärkeää huolehtia siitä, että kotimaisilla toimijoilla on lainsäädännön ja oikeuksien saatavuuden osalta mahdollisuus vastata kilpailuun.

Myös EU-tasoista tekijänoikeussääntelyä on kehitettävä kilpailua tukevaksi: oikeuksien hankkimisessa sisämarkkina-alueella tulee soveltaa alkuperämaaperiaatetta käytettävästä teknologiasta riippumatta. Tämä edistäisi kilpailua oikeuksien yhteishallintojärjestöjen välillä ja parantaisi erityisesti uusien, internetissä tarjottavien palveluiden oikeuksien saatavuutta.

FiComin tavoitteena on selkeä, tasapainoinen ja teknologianeutraali tekijänoikeuslainsäädäntö, joka kannustaa uusien palveluiden kehittämiseen sekä sisältöalan markkinaehtoiseen kasvuun. Tekijänoikeussääntelyn tulee kohdella kaikkia teknisiä ratkaisuja samalla tavalla, eikä lähetystekniikan tule vaikuttaa oikeudelliseen kohteluun tai maksettaviin tekijänoikeuskorvauksiin. Antenni- ja kaapeliverkko ovat jakeluteinä saman arvoisia, joten kaapelitelevisioverkon siirtovelvoite (must carry) tulee purkaa myös julkisen palvelun televisio- ja radiokanavilta. Lähetysten jakelutekniikka ei ole peruste lisäkorvaukselle, joten välitettäessä ohjelmat eteenpäin ei vakiintuneen ja markkinaoikeudenkin vahvistaman toimintatavan mukaan uutta lupaa tarvita.

Helppokäyttöiset lailliset palvelut vähentäneet piratismia

Sisällöiltään kiinnostavat ja helppokäyttöiset, runsaat lailliset palvelut ja se, että edellytykset niiden tarjoamiseen ovat parantuneet, on ollut paras tapa vähentää laittomien, tekijänoikeuksia loukkaavien palvelujen käyttöä. Piratismi onkin vähentynyt huippuvuosistaan merkittävästi, eikä sen nojalla voi enää perustellusti vaatia uutta, pitkälle menevää tietosuojaan tai viestinnän luottamuksellisuuteen puuttuvaa sääntelyä. Teleyrityksille asetettavien velvoitteiden sijaan täytyy pyrkiä puuttumaan erityisesti piraattipalveluiden ansaintamalleihin.

Laittomien palveluiden ohella myös laillinen yksityinen kopiointi on vuosien saatossa merkittävästi vähentynyt. Yksityisestä kopioinnista aiheutuvan haitan määrää ei ole kyetty opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamissa tutkimuksissa arvioimaan, mutta hallitusohjelmakirjauksen mukaan kuluvalla kaudella kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä. Sitä kehitettäessä tulee pitää mielessä, että budjettiin perustuva määräraha yksityisen kopioinnin hyvittämisestä on kustannustehokas ja vähän hallinnollista taakkaa aiheuttava järjestelmä. Laitemaksuun pohjautuvaan hyvitykseen palaamista ei tule edes harkita.